Tänä vuonna Suomeen syntyy alle 50 000 lasta, kun kymmenisen vuotta sitten saman ikäluokan suuruus oli 60 000. Syntyvyyden laskuun etsitään jatkuvasti syitä, mutta yhtä selvää tekijää ei ole löydetty. Nuoret aikuiset eivät halua tuoda lapsia maailmaan ennen kuin heidän oma elämäntilanteensa sen sallii.
Perheenlisäys epäilyttää nuoria aikuisia
Nuoret aikuiset eivät enää hanki lapsia samalla tavalla kuin ennen. Oulun ammattikorkeakoulun opiskelija Anna Kupsala epäilee nuorten aikuisten haluttomuuden lisääntyä johtuvan lähinnä epävarmuudesta.
”Jos alla ei ole vakaata, turvallista alustaa, harva haluaa lähteä perustamaan perhettä”, Kupsala miettii. ”Pitää olla vakituinen työpaikka, vakaa parisuhde ja taloudellinen turva. Kun kaikki muut palikat ovat kohdillaan, on helpompi alkaa miettimään lasten hankkimista.”
Harvalla nuorella aikuisella on vielä mitään edellä mainituista palasista kasassa, eikä elämäntilanne tunnu siltä, että olisi valmis lapsia varten. Myös pelko nuoruuden menettämisestä vanhemmuuden myötä voi Kupsalan mielestä olla vahva tekijä.
”Monia varmasti pelottaa, että menettävätkö he jotain lasten myötä. Nuoret aikuiset haluavat elää nuoruuttaan ennen kuin edes ajatellaan lasten hankkimista”, Kupsala sanoo.
Median maalaama kuva lapsiarjen kamaluudesta ja hankaluudesta voi myös saada nuoret aikuiset säikähtämään lasten hankkimista.
”Ehkä se on se tietämättömyys. Epäilyttää, että pärjääkö lapsen kanssa”, Kupsala toteaa.
Tavoitteena joustavampi perhearki
Syntyvyysongelma on herätellyt päättäjiä tekemään muutoksia syntyvyyden edistämiseksi. Esille on tuotu erilaisia uusia tukia perheille, mutta perheasioista päättävät ministerit tyrmäävät Kalevassa rahallisten kannustumien ja muiden ihmekikkojen toimivuuden.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen muistuttaa, ettei syntyvyyttä saada nousuun painostamalla. Opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriöissä valmistetaan lapsistrategiaa, jonka tavoitteena on saada Suomesta lapsi- ja perheystävällisempi maa.
Perhebarometrin mukaan vanhemmat kaipaavat arkeensa joustavuutta. Lapsistrategia tähtääkin tuomaan joustoa päiväkotien haku- ja vientiaikoihin, työelämään ja lasten harrastuksiin.
”Näkökulman pitäisi olla se, miten nuoren aikuisen lapsitoiveet voidaan toteuttaa, olivatpa ne sitten minkälaisia tahansa”, Grahn-Laasonen toteaa Kalevan haastattelussa.
Kommentoi