Robotteja ja maataloutta – Parsinavetat poistuvat maaseudulta

Nykyinen maatalouden hoito muistuttaa toimistotyötä - Kuva: Petri Uusitalo

Parsinavetta on ollut Suomen maatalouden yleisin lehmienpitomuoto jo pitkään. Vieläkin suurin osa navetoista maaseudulla on parsinavettoja. Tulevaisuudessa tilanne tulee kuitenkin muuttumaan radikaalisti. Robotiikasta ja automaatiosta haetaan nyt ratkaisua maatalouden tulevaisuuden näyttäjänä.

Vanhoissa parsinavetoissa eläimiä pidetään paikalleen kytkettyinä. Tämä on ollut työtä säästävä ratkaisu, koska näin estetään eläinten vapaa liikkuvuus lannan seassa ja tapaturmia on voitu helposti ennaltaehkäistä. Monet eläintensuojelujärjestöt eivät kuitenkaan ole tilannetta hyväksyneet.

Niin kutsutut robottinavetat ovat olleet uusien navettamallien yksi moderneimpia muotoja. Robottinavetoissa lehmät pystyvät liikkumaan vapaammin ja robotit automaattisesti hoitavat työt, jotka ennen olivat hyvinkin fyysisiä.

Vallilan tilalla yrittäjäpariskunta Sari ja Reijo Korkatti ovat jo kuusi vuotta työskennelleet robottinavetan kanssa. ”Vähän erilainen on työnkuva nykyään. Ennen pääasiallinen työ oli lypsäminen”, Reijo kertoo. ”Nykyään työ on paljon enemmän eläinten valvontaa, koska lehmien määrä on kasvanut”.

Vallilan tilan koko on vanhempiin navetoihin nähden ennennäkemättömän suuri – kuva: Petri Uusitalo

Tilan koko onkin kasvanut heillä muutaman vuoden aikana huomattavasti. Heillä oli aluksi 30 lehmää ja koko on nyt jo 110 lehmää. Kun uusi robottinavetta valmistui heille tilaa vielä laajennettiin entisestään ja toinen lypsyrobottikin asennettiin jo parin vuoden päästä.

Vallilan tilalla ollaan oltu tyytyväisiä muutokseen ja nähdään robottinavetat tulevaisuuden ratkaisuna. Sari ja Reijo ovat kummatkin sitä mieltä, että robottinavettojen kanssa pystytään lehmistä pitämään parempaa huolta ja maito valmistetaan eettisesti kestävemmällä pohjalla kuin ennen.

”Varmaan 2030 parsinavettojen maitoakaan ei ostetata vaan kuluttajat haluavat sitä vapaan lehmän maitoa, jota tuotetaan lehmien hyvinvointi etusijalla”, Reijo pohtii tulevaisuuden näkymiä. ”Suomessa on aina haluttu pitää lehmiä hyvällä kohtelulla. Se mikä Suomessa on normaalia tuotantoa vastaa Keski-Euroopan luomua”, Sari kertoo.

Tietotekniikka on jo valloittanut maaseudun

Ylitornion lomituspalvelujen kehittämispäällikkö Teija Kannala kertoo, että käytännössä, jokainen uusi navetta nykypäivänä, joita rakennetaan on robottinavetta.

”Ne kyllä tulevat häipymään. Varsinkin jos tilalla vain on jatkajia niin kyllä nuorempi polvi investoi niin, että parsinavetoita ei vain enää tule”. Takarajaksi parsinavettojen olemassaololle Teija pystyy antamaan noin kymmenisen vuotta. Sen jälkeen lähes kaikki navetat alkavat olemaan uudistetumpaa tekniikkaa kuten robottinavetoita.”

Muutos ei tietenkään ole onnistunut aina aivan ilman ongelmia. Tietotekniikka on tuottanut vanhemmalle sukupolvelle ongelmia, koska entiseen verrattuna työn fyysisyys on vähentynyt ja yrittäjiltä vaaditaan enemmän kokemusta tietotekniikan kanssa. Vanhimmat viljelijäsukupolvet eivät ole aina kykeneviä ratkaisemaan ongelmia, joita tietojärjestelmät ovat tuoneet mukanaan. Uudempi sukupolvi on kuitenkin ollut valmis ottamaan muutoksen mukaan, joten tilanne tulee muuttumaan.

”Meri-lapin ja ylitornion alueilla on hyvin ollut jatkajia. Täällä on tosi hyvin sukupolvenvaihdoksia saatu tehtyä”, Teija kertoo. Tulevaisuudessa siis robottinavettoja tulemme näkemään vielä lisää.

Sari, Reijo, sekä Teija ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että muutos robottinavetoihin on ollut pelkästään positiivinen ratkaisu. Teija sanoo, että ainoat negatiiviset asiat ovat olleet ensimmäisten robottinavettojen kanssa, kun kaikki tekniikka oli uutta.

”Ensimmäisissä oli ongelmia kosteuden kanssa, mutta nyt ongelmat on ilmanvaihdolla saatu korjattua”, Teija kertoo kokemuksista.

Tietotekniikka on tietenkin tuonut tuotantoon haasteita, koska työn kuva on muuttunut fyysisestä puurtamisesta, mutta kaikki haluavat muistuttaa muutoksen olleen paljon eettisempään suuntaan. Teija sanoo tämän näkevän heti lehmien maidontuotannossa: ”Kyllä ne lypsää heti paremmin. Ei se tuotos olisi hyvä, jos lehmällä olisi paha olla”.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*