Sosiaalisessa mediassa kiertää erilaisia mietelauseita, ja kauppojen hyllyt ovat pullollaan positiivisuutta käsittelevää kirjallisuutta. Positiivisuus näkyy nykyään kaikkialla, mutta aina sen tavoittelu ei ole hyväksi. Mitä kaikkea se siis oikeastaan on?
Personal trainer ja positiivisuuslähettiläs Kati Sirkola luettelee positiiviseen asenteeseen kuuluviksi kiitollisuuden, mielekkään tekemisen sekä hyvää energiaa tuovan lähipiirin.
”Olen ympäröinyt itseni sellaisilla ihmisillä, joista saan paljon energiaa, ja teen asioita, joista pidän. Sellaisessa ympäristössä on paljon helpompi olla positiivinen kuin sellaisessa, jossa olisi energiaa vieviä ihmisiä tai asioita.”
Opintopsykologi Kiia Kilposen mukaan positiivinen asenne koostuu myönteisistä ajatuksista ja tunteista niin itseään kuin muita kohtaan.
”Myös ihmisen synnynnäinen temperamentti eli pysyvät reagointitaipumukset vaikuttavat. Toisilla on siis taipumus reagoida kielteisemmin kuin toisilla”, hän sanoo.
Kilponen korostaa kuitenkin, että jokainen voi elämänsä aikana oppia positiivisemmaksi tai vastaavasti negatiivisemmaksi.
Positiivisuutta voi kehittää
Kilposen mukaan ensimmäinen askel oman asenteen muuttamisessa positiivisemmaksi on tilanteen tiedostaminen. Tämän jälkeen omia ajatuksiaan voi myös haastaa kysymällä itseltään, ovatko ne todella totta. Omat pohdinnat kannattaa kirjoittaa ylös, jotta niihin voi myöhemmin palata.
”Kirjoittaminen vaatii enemmän tietoista prosessointia ja vahvistaa aivoihin jäävää muistijälkeä”, Kilponen avaa.
Sekä Sirkola että Kilponen pitävät kiitollisuuden harjoittamista yhtenä positiivisen asenteen kulmakivistä.
”Mietin joka päivä asioita, joista olen kiitollinen. Ne voivat olla ihan pieniä ja itsestään selviä asioita”, Sirkola kertoo.
Hän nostaa esiin myös ajan varaamisen itselleen tärkeiden asioiden tekemiseen. Jos huomaa, ettei itselle mieluisalle tekemiselle jää aikaa, on tilanteeseen syytä puuttua.
”Kannattaa laittaa omat menot paperille ja miettiä, mitä voisi karsia, jotta aikaa itselle riittää.”
Positiivisuudellakin on rajansa
Kun myönteinen ajattelu menee liiallisuuksiin, puhutaan toksisesta positiivisuudesta.
”Silloin kaikki huonot fiilikset ja negatiiviset asiat lakaistaan maton alle ikään kuin niitä ei olisikaan ja ajatellaan niiden häviävän sillä tavalla”, Sirkola kertoo.
Tällainen tunteiden kieltäminen ei pidemmän päälle ole hyväksi, sillä ne jäävät pyörimään alitajuntaan käsittelemättöminä ja saattavat myöhemmin nousta esiin voimakkaasti. Sekä Sirkolan että Kilposen mukaan tärkeää onkin muistaa, että aina ei voi olla positiivinen.
”Kun hyväksyy kielteisyyden osaksi elämää, sen voima vähenee. Jos taas yrittää olla pelkästään positiivinen, niin negatiivisuuden vaikutus vain vahvistuu”, Kilponen sanoo.
Missä sitten menee terveen ja toksisen positiivisuuden raja?
Kilposen mukaan terveellä tavalla positiivinen henkilö käy vastoinkäymisen hetkellä tilanteen läpi ja ottaa siitä opikseen. Toksisesti positiivinen taas sivuuttaa koko asian, ja näin ollen häneltä jää väliin oppimisen mahdollisuus.
”Vikaan mennään myös silloin, jos positiivisuutta pakottaa liikaa eikä anna ollenkaan aikaa negatiivisille tunteille ja asioille”, Kati Sirkola lisää.
Positiivisen asenteen hyödyt
Positiivisuudella on tutkittu olevan monenlaisia myönteisiä vaikutuksia terveyteen niin fyysisellä kuin psyykkiselläkin tasolla. Positiivinen ajattelu auttaa laskemaan kehon stressitasoja. Sitä kautta positiivisuus myös lisää vastustuskykyä sekä vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen.
”Jos taas tuntuu, että elämässä on paljon negatiivisuutta ja uhkia, jää kehon hälytystila päälle. Tällöin stressistä tulee elimistön krooninen tila, joka rasittaa kehoa. Positiivinen ajattelu auttaa näkemään vähemmän uhkia ympärillä ja sitä kautta se rauhoittaa kehoa”, Kilponen kertoo.
Myönteinen ajattelu myös parantaa mielialaa ja vaikuttaa sitä kautta mielenterveyteen.
”Kaiken kaikkiaan positiivisuus tekee elämästä helpompaa”, Kati Sirkola kiteyttää myönteisyyden voiman.
Kommentoi