Poroa ei heitetä hukkaan

Porosta on moneen muuhunkin kuin vain lautaselle. Kuva: Pixabay

Poro on eläimenä erittäin käytännöllinen. Monien ennakkoluuloista huolimatta porosta hyödynnetään teurastuksen jälkeen lähes jokainen osa. Lauri Oinas-Panuman paliskunnassa ainoa käyttämättä jäävä on poron vatsalaukku eli rapasäkki.

Vaatesuunnittelija Mariela Pokka hyödyntää puolestaan poronnahat mallistoissaan.

Lauri Oinas-Panuma on 33-vuotias Kollajan paliskunnan poroisäntä. Oinas-Panuma on kulkenut porotöissä mukana jo pienestä lähtien, sillä suvussa on ollut poroja ainakin kolmesataa vuotta. Oinas-Panumalle lopullinen uravalinta oli kuitenkin vahinko, kun ovet yliopistoon eivät avautuneet.

”Olihan se oikeasti päivänselvää, että minusta tulee poromies. Nuorena sitä kuitenkin ajatteli, että olisihan se mukava opiskella jotakin”, Oinas-Panuma muistelee.

Poronlihalle kysyntää reilusti yli tarjonnan

Tuotantoeläimistä poro on parhaiten hoidettu, sillä ne pääsevät elämänsä aikana toteuttamaan luontaista viettiään. Vaikka poroja pidetään talvisin tarhassa, niillä on silti runsaasti liikkumatilaa metsässä. Ainoana erona porojen kesäoloihin nähden on Oinas-Panuman mukaan talvisin annettu lisäravinto.

”Vasatkin ovat niin luonnonlapsia, että ainoa niille tehty käsittely on korvamerkintä.”

Porosta hyödynnetään lihan lisäksi kaikki muut osat paitsi vatsalaukku. Jopa veri menee hyötykäyttöön, sillä koiranomistajat ottavat sen kiitollisin mielin vastaan.

”Keskeneräinen paska, se on ainoa porosta käyttämättä jäävä”, Oinas-Panuma toteaa naurahtaen.

Teurastuksissa nahat ja sarvet otetaan talteen. Oinas-Panuman mukaan nahat myydään tänä vuonna Kemin Nahkatarvikkeeseen ja sarvia ostetaan suoraan poronomistajilta. Myös lihalle on kysyntää enemmän, mitä on mahdollista tarjota.

”Jos tähän aikaan vuodesta alkaa lihaa kyselemään, jää kyllä ilman”, Oinas-Panuma sanoo.

Petotilanteen takia tavara loppuu kesken melkein heti. Syynä lihan suurelle menekille on myös Oulun läheisyys ja näin ollen asiakkaille tehdyt suoramyynnit.

Oinas-Panuma uskoo, että nykyisin suosiossa oleva kasvissyönti voi jopa lisätä poronlihan suosiota. Ihmiset ovat valveutuneita siitä, mitä he suuhunsa laittavat.

”Osalle kasvissyöjistä poronliha on ainoa kelpaava liha, koska se on niin eettisesti tuotettua ja poro on saanut elää villisti ja vapaasti”, Oinas-Panuma toteaa.

Poronnahkatuotteet otettu muotimaailmaan avosylin vastaan

Rovaniemeläinen muotisuunnittelija Mariela Pokka suunnittelee ja valmistaa vaatemallistonsa poronnahasta. Pokan työ on hyvä esimerkki siitä, miten poroa käytetään monipuolisesti ja siitä halutaan käyttää joka osa teurastuksen jälkeen erilaisiin tarpeisiin.

Mariela Pokka ei ole kotoisin Suomesta, mutta porot ovat hyvin lähellä hänen sydäntään. Pokka suoritti Lontoon yliopistossa kansainvälisen markkinoinnin tutkinnon ja muutti sen jälkeen Rovaniemelle. Vuodesta 2000 lähtien Pokka on työskennellyt porojen parissa aktiivisesti. Nykyään Pokka omistaa yhdessä miehensä kanssa Pokka reindeer hides -nahkatehtaan. Yritys myy porontaljojen lisäksi laadukasta poronnahkaa.

Pokka koki ongelmaksi sen, että porontaljoja myydään usein pelkästään matkamuistoina Suomessa lomaileville turisteille. Pokka otti päämääräksi muuttaa nämä perinteiset suomalaiset matkamuistot koriste-esineiksi. Nykyisin porontaljoja on myynnissä huonekalukaupoissa, tavarataloissa, mattokaupoissa ja kodinsisustusliikkeissä.

Neljä vuotta sitten Pokka toteutti lapsuudenhaaveensa ja ryhtyi muotisuunnittelijaksi.

”Olen aina suunnitellut yksittäisiä vaatekappaleita, mutta koskaan aiemmin minulla ei ole ollut omaa brändiä”, sanoo Pokka.

Muotimaailmassa Pokka erottuu poronnahkamateriaalilla, josta hän valmistaa mallistonsa jokaisen vaatteen ja asusteen.

Poron monipuolisen käytön vuoksi sekä Oinas-Panuma että Pokka pitävät porotaloutta hyvin eettisenä toimintana, eivätkä näe mitään syytä sen kyseenalaistamiselle. ”Täällä porot kuitenkin elävät onnellisina elämänsä loppuun asti”, Oinas-Panuma toteaa.

Share

1 Comment

  1. Miksi veri menisi koirille? Sehän on elintarvikkeena mitä erinomaisinta verilättyjen tai kampsujen tekoon, ja litrahinta hygieenisesti tehtynä eli kaupan hyllyltä on toista kymppiä.

Vastaa käyttäjälle NN Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*