OECD:n joka kolmas vuosi järjestämät PISA-tutkimuksen tulokset julkaistiin joulukuussa. Tämän kertaiset kokeet keskittyivät luonnontieteisiin. Tulokset ovat keväältä 2015, ja ne näyttävät Suomen pudonneen peruskoulutuksen kansainvälisessä vertailussa verrattuna viime tuloksiin. Suomi on edelleen OECD maiden kärkiluokkaa, mutta tulokset ovat silti pudonneet huomattavasti. Erityisesti tutkijoita huolestuttaa suomalaisten koululaisten eriarvoisuuden lisääntyminen, joka on kasvanut tuloksissa vuodesta 2006 lähtien. Tuona vuonna Suomen pisteet olivat parhaimmillaan.
Tytöt parempia kuin pojat, kaupungit parempia kuin maakunnat
Suomessa sukupuolen vaikutus tuloksiin oli selvintä kaikista osallistuneista maista. Suomalaiset tytöt sijoittuivat vertailussa toisiksi, pojat sijalle kymmenen. Tästä huolimatta pojat ovat arviolta neljä kertaa useammin kiinnostuneita teknisistä aloista kuin tytöt. Lisäksi alueelliset erot ovat selventyneet. Tulokset olivat esimerkiksi Helsingissä ja Uudellamaalla selkeästi parempia kuin Länsi- tai Itä-Suomessa, ja kaupungeissa pärjättiin paremmin kuin maakunnissa. Myös vanhempien tausta, joka on vaikuttanut aikaisemmin Suomessa vähemmän kuin muualla Euroopassa, on alkanut korostua.
Koulunkäynti suositumpaa tytöillä
Kysyin asiantuntijalausuntoa PISA-tulosten osoittamista eroista kahdelta yhdeksäsluokkalaiselta:
Ovatko tytöt parempia koulussa kuin pojat?
”Ei ainakaan meidän luokalla. Kai ne voi muualla olla”, vastaa yhdeksäsluokkalainen Hilma-Kaisa Heinonen Siikajoen yläasteelta.
”Kyllähän se menee jotakuinkin näin”, taas vastaa samalla vuosiluokalla oleva Aapeli Kangas Liminganlahden yhtenäiskoulusta.
Miksi pojat sitten näyttävät menestyvän koulussa heikommin?
”Eri mielenkiinnon kohteet. Pojat varmaan tarvitsisivat enemmän käytännön juttuja, eikä pelkkää kirjasta lukemista”, tuumaa Hilma-Kaisa.
Aapelilla on tähän enemmän sanottavaa: ”Tytöillä koulusta puhuminen on suositumpaa vapaa-ajalla kuin pojilla. Lisäksi pojilla on usein selvemmät ja vaatimattomammat tulevaisuuden suunnitelmat. Työn tekeminen kiinnostaa monesti enemmän kuin koulunkäynti. Pojat kyllä pystyisivät parempaan, jos kiinnostaisi enemmän.”
Monipuolisuutta tentteihin
Biologian ja maantiedon opettaja Heli Rantapelkosen mukaan erot tyttöjen ja poikien välisellä koulumenestyksellä ovat valitettavasti totta:
”Olen saanut hyviä tuloksia sekä tytöiltä että pojilta, mutta näin se keskimäärin menee.”
Hän kuitenkin sanoo poikien pärjäävän käytännön harjoituksissa hyvin.
”Pojat ovat usein enemmän käytännön ihmisiä. Lukemiset eivät kiinnosta, mutta esimerkiksi biologiassa tehtävät materiaaliharjoitukset sujuvat heiltä hyvin.”
Miten sitten sukupuolten välisiä tulos eroja voisi tasoittaa? Rantapelkosen mukaan tentteihin täytyisi saada erilaisia harjoituksia, jotta monipuolisempi osaaminen tulisi esille.
Kommentoi