Oululainen Viivi Korhonen on huolissaan päiväkotien nykytilanteesta sekä alan alati kasvavasta työvoimapulasta. Hän työskentelee varhaiskasvatuksen opettajana oululaisessa päiväkodissa ja kertoo tilanteen olevan kehno.
’’Olemme joutuneet muun muassa soittamaan vanhemmille kesken päivän, että lapset pitäisi tulla hakemaan, koska neljän jälkeen meillä ei vain ole enää ketään töissä’’, hän päivittelee.
Koronan aikaan oli helpompaa
Korhosen mukaan koronan ja karanteenien aikaan päiväkotiarki oli helpompaa. Vanhemmat jäivät lastensa kanssa ohjeistuksien mukaan kotiin, mikäli pientäkin oireilua ilmeni. Lapsia oli päiväkodilla vähemmän ja määrä suhteessa työntekijöihin ideaali.
’’Silloin oli loistavasti aikaa huomioida kaikki lapset tasapuolisesti ja oikeasti olla läsnä. Nyt on aivan eri tilanne.’’
Korhosen mukaan nykytilanteessa vanhemmat tuovat lapsensa päiväkodille hoitoon, vaikka heillä olisikin esimerkiksi flunssan oireita. Räkätaudit ovat yleisiä, ja joskus ne tarttuvat myös henkilökuntaan. Sairastumiset ja sairaslomat rasittavat jo ennestään alhaisia resursseja, ja sijaisia saattaa olla vaikea saada.
Vakityöntekijöiden ollessa poissa töistä on paikalle saatava sijaisia. Korhosen mukaan uusien sijaisten saapuessa työpäivästä tulee raskas, sillä heitä täytyy opastaa ja samaan aikaan itse keskittyä lasten tekemisiin.
’’Meidän päiväkodissa käytetään onneksi pitkälti samoja sijaisia jotka on käynyt ennenkin joka on lapsillekin helpompaa. On varmasti vaikea olla luontevasti ja tuntea olonsa turvatuksi, kun ympärillä olevat aikuiset vaihtuvat jatkuvasti.’’
Työvoimapula ajaa tekemään pakollisia muutoksia
Korhosen mukaan arjessa on tilanteesta riippuen tehtävä uhrauksia. Joskus muutokset ovat suurempia, kuten lapsille aiemmin luvatun retken peruminen. Myös pienimpiin uhrauksiin joudutaan tukeutumaan arjessa.
’’Ollaan esimerkiksi askartelutuokioita jouduttu perumaan, kun ei kerkeä vahtia saksien käytössä kaiken kiireen keskellä.’’
Ryhmissä tapahtunut inkluusio on ollut vaikuttava tekijä työn haastavuuden lisäämisessä. Inkluusiossa resurssien kiristämisen vuoksi aikaisemmin olemassa olleet erityisryhmät lakkautettiin ja kaikki lapset siirrettiin samaan, yhteiseen ryhmään. Korhosen mukaan tämä vaikeuttaa jokaisen lapsen tarpeiden huomioimisen ja riittävän tuen antamisen päivittäisissä tehtävissä. Erityistä tukea kaipaavien lasten auttamiseen tarvittava aika saattaa olla välillä tiukassa. Ryhmien yhdistyminen on hankaloittanut työtä.
Lastentarhaopettajia ei ole
Ala ei houkuttele enää uusia työntekijöitä alhaisen palkkatason sekä korkean koulutusvaatimuksen vuoksi. Korhosen mukaan koulutusvaatimuksen muuttuminen ammattikorkeakoulututkinnosta yliopistotutkinnon vaativaksi on aiheuttanut lastentarhaopettajaksi pyrkivien määrän laskun.
’’Yliopistosta valmistuvat ei tule meille enää kenttätöihin lastentarhaopettajaksi, koska ala ei houkuttele. Suurin osa jatkaa vain suoraan tutkivaan työhön eikä uusia siksi saada.’’
Kommentoi