Vedenpuhdistus on paljon aikaa ja energiaa vievä prosessi. Veden laatu tulee heikkenemään globaalilla tasolla tulevaisuudessa, uskoo Oulun yliopiston professori Elisangela Heiderscheidt.
Suomessa ihmiset ovat tottuneet siihen, että ympäri maata hanoista saa juomakelpoista ja korkealaatuista vettä. Tämä ei kuitenkaan ole ylellisyys, joka ulottuu maapallon jokaiseen kolkkaan. Oulun yliopiston vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tohtori Elisangela Heiderscheidt kertoo Pohjoismaiden olevan täysin omassa luokassaan, mitä tulee veden laatuun ja sen parissa työskentelyyn.
“Täällä on käytössä tekniikkaa sekä resursseja, jotka takaavat sen, että Pohjoismaissa ollaan paljon muita edellä. Iso vaikuttaja on myös se, että täällä yksityinen ihminen ei saastuta vesistöjä samalla tavalla.”
Heiderscheidtin pääaine yliopistossa on jätevedenpuhdistus.
Jopa talousjätevedestä on teoriassa helppoa tehdä juomakelpoista, mutta käytännössä se on haasteellista.
“Prosessi on erittäin työläs ja kuluttaa paljon energiaa. Itse prosessi ei ole hankala, mutta se on kuluttava”, Heiderscheidt kertoo.
Priorisointi isossa roolissa
Sekä yksityiset ihmiset että yhteiskunta voivat vaikuttaa pienillä teoilla vesistöjen puhtauteen. Yksityiset ihmiset voivat vaikuttaa ympäristöön positiivisesti niinkin yksinkertaisella keinolla kuin oikein kierrättämällä. Yhteiskuntatasolla tilanne vaatii rakenteellisempaa ratkaisua.
“Asioita ei priorisoida globaalisti oikein. Veden saastumisen ehkäisyyn ei kiinnitetä niin paljon huomiota kuin sen puhdistamiseen. Tämän pitäisi olla päinvastoin”, Heiderscheidt avaa.
Hän jatkaa, että vedenpuhdistuksen tulevaisuus lepää kierrätyksessä.
“Kierrätys tulee olemaan avainasemassa myös tällä alalla. Kehitystä tapahtuu koko ajan, mutta resurssien rajallisuuden vuoksi meidän on kyettävä uudelleenkäyttämään puhdistusmenetelmillä jätevedestä saadut saasteet. Se säästäisi energiaa ja ympäristöä.”
Oulun Taskilan vedenpuhdistamo maailmanluokkaa
Heiderscheidt kertoo, että yksi maailman moderneimmista ja kehittyneimmistä vedenpuhdistuslaitoksista löytyy yllättävän läheltä.
“Taskilan vedenpuhdistuslaitos on yksi maailman parhaimmista. Siellä on käytössä tekniikkaa, mitä ei monesta muusta paikasta löydy. Tämä on erikoista sikäli, että Oulu on varsin pieni paikka.”
Mikä tekee Taskilan laitoksesta laadukkaamman kuin monista muista?
”Pohjoismaissa ollaan paljon muita edellä.” — Elisangela Heiderscheidt
“Siellä on käytössä enemmän puhdistusmenetelmiä ja tiloja kuin normaalisti. Jopa talousjäteveden kierrätys Taskilan puhdistamon kautta tekisi siitä juotavaa. Taskilassa on parhaat puhdistusyksiköt jokaiselle omalle menetelmälle”, hän paljastaa.
Esimerkiksi biologinen vedenpuhdistus on yksi menetelmistä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa veden laatuun
Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi myös veden laatuun tulevaisuudessa.
“Kun vettä tulee maanpinnalle paljon, se ei pääse imeytymään maahan ja pohjavedeksi. Vesi kuljettaa pölyn, saasteet ja roskat jokiin ja järviin, joista otetaan vettä puhdistamoille”, Heiderscheidt selittää.
Lopuksi tutkija antaa kotitalouksille vinkin, kuinka huolehtia omalta osaltaan vesistöjen puhtaudesta ja veden laadusta.
“Tietysti vesien suora roskaaminen pitää lopettaa, mutta lisäksi on monia muitakin keinoja, miten yksittäinen talous voi vaikuttaa veden laatuun. Esimerkiksi maalien ja öljyjen laskeminen viemäriin on todella pahasta. Lisäksi pohjavesialueella tulee välttää haitallisten aineiden, kuten öljyjen kanssa toimimista. Olen nähnyt tilanteen, missä henkilö vaihtaa autoonsa öljyjä kesämökillään ja valuttaa öljyt mökin pihatielle. Pihatien vieressä on kaivo, jonne öljyt lopulta kulkeutuvat imeydyttyään maahan. Sinä saastutat siten itseäsi”, hän päättää.
Vesi virtaa luonnosta juomalasiin monen prosessin kautta
Talousveden ympärivuorokautinen valvonta ja menetelmät perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön talousvesiasetukseen ja vesilaitoksen riskiarvioon. Vesinäytteitä otetaan julkisten kiinteistöjen vesipisteistä säännöllisesti eri puolilta Oulua.
Kanta-oululaisten vesi valmistetaan Oulujoen vedestä Hintan ja Kurkelanrannan laitoksissa nykyaikaisilla puhdistusmenetelmillä. Puhdistusmenetelmiä ovat seuraavat:
- Välppäys: jokivedestä erotetaan suurimmat epäpuhtaudet.
- Kemikaalisaostus: veteen lisätään kalkkia ja ferrisulfaattia.
- Flotaatio: saostuskemikaalit reagoivat epäpuhtauksien kanssa muodostaen veden pinnalle vaahdon, joka poistetaan.
- Hiekkasuodatus: edellisen vaiheen epäpuhtaudet jäävät hiekkakerrokseen.
- Otsonointi ja aktiivihiilisuodatus: otsonointi poistaa vedestä mikrobeja, makuja ja hajuja. Pienimmät epäpuhtaudet tarttuvat aktiivihiileen.
- Loppukemikaliointi: veteen lisätään klooria ja veden ph-arvoa nostetaan. Kalkki ja hiilihappo suojaavat vesijohtojen sisäpintaa syöpymiseltä.
- Kurkelanrannan vedenpuhdistamolla talousveteen lisätään hieman Hangaskankaan pohjavettä
Yllä olevien menetelmien kautta oululaiset saavat juomalaseihinsa täytettä.
Edellä mainittujen lisäksi klooraus on turvallinen ja tehokas tapa veden desinfioimiseen. Klooraus on ollut merkittävin askel veden hygienian ja sitä kautta yleisön terveydentilan parantamiseksi.
Pohjavesipisteiltä puolestaan voi hakea juomakelpoista vettä ilman erillisiä puhdistusprosesseja.
Lähteet:
Tekijät: Marko Männistö ja A-P Pulkkinen.
Kommentoi