Tänä syksynä kaikki Suomen korkeakoulut alkoivat periä lukuvuosimaksuja EU:n ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta, joille opetus annetaan englannin kielellä. Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto eivät ole poikkeus. Oamkissa yksi opiskeluvuosi maksaa 8 000 euroa ja yliopistossa maksu on 10 000:sta 13 000:een euroa.
”Emme ole mikään poikkeus muista Suomen korkeakouluista. Meillä maksut eivät ole vielä suuresti vaikuttaneet”, kertoo Oamkin opinto-ja kansainvälisten asioiden johtaja Allan Perttunen. Hänen mukaansa 8 000 euroa oli ”keskiarvo-kompromissi”, jota ammattikorkeakoulu aikoo käyttää apurahojen maksamiseen, koulutuksen kehittämiseen ja uusien englanninkielisten ylempien ammattikorkeakoulututkintojen saamiseen.
Pääministerin Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti vuonna 2015, että kaikilta EU-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta tulee periä lukuvuosimaksuja. Maksun täytyy olla vähintään 1500 euroa. Maksut eivät kuitenkaan koske suomen kielellä opiskelevia ja pysyvän oleskeluluvan saaneita henkilöitä.
Tämä laki vaatii korkeakouluilta muun muassa apurahajärjestelmän käyttöönottoa. Molemmat Oulussa sijaitsevat korkeakoulut edellyttävät, että opiskelijat keräävät 55 opintopistettä vuodessa. Näin opiskelijat saavat apurahaa toiseksi vuodeksi. Ero korkeakoulujen välillä on siinä, että Oulun ammattikorkeakoulussa uusien opiskelijoiden täytyy maksaa ensimmäisen vuoden opinnot itse ja vain puolet toisen vuoden maksusta voidaan korvata. Tällöin saatavilla oleva apuraha on 4 000 euroa. Opiskelu Oulun yliopistossa voi olla kokonaan maksutonta apurahan ansiosta.
Poikaystävän ja isän apu pelasti
Mary Kimani, 26, on kotoisin Keniasta. Elokuussa hänellä alkoivat International Business -opinnot Oulun ammattikorkeakoulussa. Kimanin piti maksaa ensimmäisestä opiskeluvuodesta 8 000 euroa. Kokonaissumma nousee yli 15 000 euroon, sillä Maahanmuuttovirasto vaatii, että kaikilla oleskeluluvan saaneilla on tilillään vähintään 6 720 euroa arkikulujen kattamiseksi. Oleskeluluvan hakemus, pääsykoe, papereiden toimitus Suomeen – nämä asiat eivät ole maksuttomia myöskään.
”Minulla ei olisi varaa maksaa tuota hintaa itse, ellei poikaystäväni ja isäni olisi auttaneet maksuissa. Ensi vuonna tarvitsen ehdottomasti alennusta”, Kimani kertoo.
Mary tutustui lääkärinä eräässä projektissa Keniassa toimivaan suomalaiseen poikaystäväänsä muutama vuosi sitten. Pariskunnalla on kolmevuotias lapsi, jonka oli pakko jäädä Keniaan joulukuuhun asti paperisodan takia.
Kimanin mukaan Suomen koulutusjärjestelmä on hyvin edistynyt ja digitalisoinut. Lisäksi hän arvostaa opettajia, jotka ovat aina valmiita auttamaan. Hänestä koulussa on kuitenkin kursseja, joiden opetusta voisi parantaa.
”Ensimmäisessä periodissa minulla oli kurssi, jonka jälkeen minun piti mennä kotiin ja löytää oppaita YouTubesta, koska en ymmärtänyt mitään oppitunnilla”, Mary sanoo. ”Opettajan selitykset olivat liian nopeita ja kun hän vastasi kysymykseen, minusta tuntui, että vastaus oli ihan pinnallinen. Tämä tunne ei ollut vain minulla, kukaan ei ymmärtänyt mitään.”
Puhuessa lukukausimaksuista Kimani myöntää, että niillä on myös positiivinen vaikutus motivaatioon. ”Kun maksaa, haluaa laatua rahalle ja opiskelee ahkerasti”.
Apuraha korvasi maksun
Brian Irvine, 22, tuli Kanadasta Ouluun opiskelemaan Biomedical Engineering -maisterin tutkintoa Oulun yliopistoon. Hänen isovanhempansa muuttivat joskus Suomesta Kanadaan. Brian haluaa nyt palata suomalaisille juurilleen ja oppia suomen kieltä. Toinen syy valinnalle oli, että lääketieteellisen tekniikan ala on hyvin kehittynyt Oulussa.
Tänä vuonna kaikki uudet englanninkielisten ohjelmien opiskelijat saivat Oulun yliopistolta apurahan, joka korvasi koko lukuvuosimaksun. ”Tuloni Suomeen riippui kokonaan apurahasta”, Brian kertoo.
Irvinen koulutusohjelma maksaa 10 000 euroa Suomessa. Kanadassa suoritetun kandidaatin tutkinnon hinta oli pienempi – noin 8000 euroa vuodessa. Brian sanoo, että, jos hän jäisi kotimaahan, hän maksaisi maisterin tutkinnosta merkittävästi vähemmän.
Oulun yliopisto on isompi paikka kuin Guelphin yliopisto Kanadassa, josta Brian valmistui kandidaatiksi viime kesänä. ”Suhteeni opettajien kanssa olivat siellä tiiviimpiä kuin täällä, missä enemmistö professoreista tekee mielellään tutkimuksia ja opettamiselle ei aina anneta etusijaa”.
Tietoa Oamkin ulkomaalaisista opiskelijoista:
- Keväällä 2017 780 EU-alueen ulkopuolelta tulevaa hakijaa
- 28 vastaanotti opiskelupaikan
- 18 oli maksuvelvollisia
- 15 on maksanut lukuvuosimaksun ajallaan
Vain 3,6 % hakeneista otti opiskelupaikan vastaan, ts. oli läpäissyt pääsykokeen ja päätti tulla juuri Ouluun. Ehkä he olivat hakeneet noin kolmeen paikkaan Suomessa ja ehkä hyväksytty 1-2 paikkaan. Näistä voisi arvioida, kun ei tiedä, että vain joka 20:s hakija hyväksyttiin jonnekin.
Toinen asia on sitten, puheen ollen kenialaisista hakijoista, Suomen suurlähetystö ei ole antanut kaikille hyväksytyille hakijoille, vaikka tarvittava rahasumma on laillista reittiä pantu tilille ja paperit ovat olleet kunnossa, kuitenkaan viisumia. Kuulostaa mielivaltaiselta. Eikä kuulemani mukaan ole edes ilmoitettu syytä viisumin epäämiseen. Nainen tuli ja sanoi vain: ”The board has decided not to give you visa. Don’t ask me any questions because I was not part of decision making board.” Näitä tapauksian on tullut tietooni useita, ihan viime vuosiltakin. Onko suurlähtystöillä oikeus asettua lakien ja sääntöjen yläpuolelle, kun on kyse ulkomaalaisista, ja jättää heidät vastausta vaille kun heitä kohdellaan ilmeisen epäoikeudenmukaisesti?
Haastateltuun kenialaiseen liittyen mieltäni jäi askarruttamaan myös se, että vaikka hänellä on suomalainen mies ja jopa yhteinen lapsi, eikä hän saa toisena vuonna jo maksuvapauden saatuaan oleskeluluvan sen perusteella, että hän on suomalaisen miehen perheenjäsen?