Ulkojäillä voi tapahtua mitä vain

Ulkojää-asustuksella on väliä.

Parhaimmat kikat syntyvät kiekkolegendojen sanojen mukaan ulkojäillä. Tämän ajatuksen innoittamana otin kollegani, entisen jääkiekkoilijan Jere Saastamoisen mukaani, ja me päätimme testata paikallisen ulkojään.

Lintulan pukukoppitila osoittautui mukavaksi tilaksi vaihtaa luistimet jalkaan. Testipäiväksemme valittuna iltapäivänä oli pukuhuoneessa ainakin reilusti tilaa. Meidän lisäksemme paikalla oli yksi kouluryhmä, mutta siitäkin huolimatta löytyi toisesta pukeutumistilasta vapaata tilaa jättää varusteet naulakkoon.

Luistimien terävyyden kannalta on tärkeää muistaa pukea teräsuojat jalkaan jo pukuhuoneessa, sillä ainakin Lintulan kopin lattia oli täynnä kenkien mukana kantautuneita pikkukiviä.

Saastamoisen varustus oli esimerkillistä ulkojäitä ajatellen: kevyt tuulipuku ja kevyt lämmin pipo helpottavat kovankin pakkasen keskellä ja antavat pelivaraa hikoilua varten. Omalla pukeutumisellani toin mukaan urbaania kaupunkilaisuutta: farkut, merimiestakki ja paksu untuvapipo takasivat ainakin sen, ettei hikeä tarvinnut kauan odottaa.

Hyvä lisäys molempien varustukseen on tietenkin kypärä, jota syystä tai toisesta kummallakaan ei sattunut mukaan. Muistakaa, vaikka kentän kovimmat karjut vetäisivät kuvioitaan pipoilla, siisteimmät tyypit pitävät kypärää. Turvallisuus ennen kaikkea!

Varusteet oli vaihdettu ja astelimme kopista ulos. Sumuinen, muutaman asteen pakkasella ollut sää ja miltei täysin tyhjä kenttä antoivat lupaavat mausteet testaamiseen. Kävimme nappaamassa itsellemme oman maalin ja aloitimme alkulämmittelyn.

Muutaman asteen pakkasella Lintulan jää tuntui ainakin erinomaiselta. Suurempia railoja ei pikaisella vilkaisulla löytynyt, ja luistin liukui jopa erittäin hyvin jään pinnalla.

Hetken luistelemisen jälkeen varasimme yhden maalin alkulämmittelyn toista osuutta varten. Pyörittelimme kuvioita syöttelemällä ja ohitimme tarkoilla laukauksilla näkymätöntä maalivahtia. Kahden kiekkoilijan yhteispeli toimi yllättävänkin hyvin.

Nyt vain tarvittiin pelikaverit, että pääsisimme näyttämään osaamistamme tosipeleissä.

Puljujärvi saapuu Lintulaan

Ajankohtamme oli osoittanut tätä ajatusta varteen turhan aikaiseksi. Emme nimittäin löytäneet jäältä ketään, ketä vastaan pelaisimme. Hetken pohtimisen jälkeen päädyimme haastamaan toisemme, sillä eihän ulkojäissä ole mitään hauskaa, jos ei pääse pelaamaan.

Ottelu alkoi osaltani lupaavasti, ja onnistuin pääsemään jopa johtoasemiin. Urbaani-katumuotini osoittautui kuitenkin pian kohtalokseni, sillä farkkujen rajallisen liikkuvuuden vuoksi en saanut millään ketterää Saastamoista kiinni. Ei mennyt montaa minuuttia, kun peli olikin jo kääntynyt Kajaanin kiekkoihmeelle.

Yhtäkkiä pelimme keskeytyi. Jo meitä aiemmin paikalla olleet koululaiset olivat nimittäin huomanneet pelimme, ja heidän tarkat katseensa olivat kohdistuneet vastustajaani. Pian he rohkaistuivat ja lähestyivät Saastamoista.

Heidän silmissään mies oli entinen Kärppä-tähti Jesse Puljujärvi.

Emme kehdanneet pilata lapsilta tätä unelmien kohtaamista, vaan leikimme mukana. Pian Saastamoinen kirjoittelikin jäähän nimikirjoitustaan ja häntä pyydettiin näyttämään kovia lämäreitä. Toisen laukauksen kohdalla saimme lapset taputtamaan ”Puljulle” tahtia kovan lämärin takaamiseksi.

Olihan lasten huijaaminen suhteellisen kurjaa, mutta iloisin mielin nämä innokkaat yhteiskunnanlupaukset poistuvat pian pukuhuoneeseen.

Koskaan ei tosiaan voinut arvata mitä ulkojäillä tapahtuu.

Jatkoimme ulkojäiden testaamista ja päätimme pian kahdenkeskisen ottelumme. Saastamoinen jatkoi siitä mihin jäi ja iski ratkaisevat maalit vain muutaman minuutin pelin jälkeen.

Vaikka tappio harmittikin, oli ulkojäillä käyminen mukavaa touhua. Jää oli erinomaisessa kunnossa, ja Puljujärvi-episodi toi toimintaan mukavan lisän. Ota mukaasi lämmintä mehua ja lähde siis pikaisesti kohti sinua lähinnä olevaa jääpyhättöä.

Oulun kaupungin ulkojäät sekä niiden kunnossapidon liveseuranta

 

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*