Turvapaikanhakijoiden työllistyminen Suomessa on usein monimutkainen ja vaikea prosessi.
Turvapaikanhakijalla on oikeus työntekoon kolmen kuukauden päästä maahan tulosta, jos hakija on tullut passin kanssa. Silloin kun passia ei ole, on odotettava kuusi kuukautta. Oikeutta TE-keskuksen palveluihin ei ole.
”Työnteko-oikeus on aluksi tarkistettava maahanmuuttovirastosta. Kun hakija saa kielteisen turvapaikkapäätöksen, voi työnteko-oikeus katketa. Yleensä se katkeaa vasta esimerkiksi kolmannen kielteisen päätöksen jälkeen”, projektipäällikkö Anniina Sunnari-Pietikäinen Pallo hallussa -hankkeesta kertoo.
Tervarit Juniorit ry:n kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on löytää asiakkaalle työ- tai opiskelupaikka. Monikulttuurisen hankkeen kohteena ovat erityisesti 17–30-vuotiaat oululaiset, kansallisuudesta riippumatta.
Aluksi lähdetään kartoittamaan turvapaikanhakijan osaamista, koulutusta, työkokemusta ja tehdään CV. Lisäopintoihin ohjataan tarpeen mukaan ja yhteistyötä tehdään eri oppilaitosten kanssa. Työnsaantia edistäviä kursseja on järjestetty yhteistyössä Start Up Refugees -järjestön kanssa.
”Jotkut ihmiset ovat kielellisesti lahjakkaita ja oppivat suomen kielen nopeasti. Eräs asiakas pääsi aloittamaan ammattikoulun oltuaan Suomessa yhden vuoden ja kaksi kuukautta.”
Työperäinen oleskelulupa vaikea saada
Vaikka työpaikka löytyisi, työperäisen oleskeluluvan saaminen ei ole itsestäänselvyys. Iso merkitys on sillä, onko hakijalla passia tai onko sitä mahdollista saada. Joidenkin maiden passien saaminen Suomesta käsin on vaikeaa tai mahdotonta.
”Työluvan saaminen on erityisen hankalaa, jos henkilö tulee Euroopan ulkopuolelta. EU:n kansalaiset ovat etuoikeutetussa asemassa työmarkkinoilla yhteisestä sopimuksesta”, Sunnari-Pietikäinen selventää.
Maahanmuuttovirasto myöntää työluvan, mutta tarvitsee myönteisen luvan myöntämiseksi lausunnon TE-keskukselta.
”Palkkaavan yrityksen tarjoama työ on pitänyt olla yleisessä haussa ja yrityksen mahdollista osoittaa, että kyseiseen tehtävään ei ole löytynyt Suomesta työvoimaa. Lisäksi palkan pitää täyttää lain edellyttämät vähimmäisvaatimukset”, tähdentää Sunnari-Pietikäinen.
Työpaikan vaihtaminenkaan ei ole yksinkertaista, jos henkilö tekee työtä Suomessa työperäisellä oleskeluluvalla ja ei ole EU/ETA-maiden kansalainen.
”Työperäinen oleskelulupa on työpaikkakohtainen. Työpaikan vaihtuessa on lupa haettava yleensä uudelleen”, Sunnari-Pietikäinen tarkentaa.
Korkeasti koulutettujen vaikea työllistyä
Suurimmalla osalla hankkeeseen osallistuvista turvapaikanhakijoista, on peruskoulu ja lukio käytynä, osalla on lisäksi korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinto.
”Korkeasti kouluttautuneille on ollut kaikkein vaikein löytää koulutusta vastaavaa työtä”, Sunnari-Pietikäinen yllättää.
Tämä siitäkin huolimatta, että heillä on työnhakijoina monia vahvuuksia.
”Heillä on vahva englannin kielen taito joten kommunikointi on helppoa. Heitä on helppo haastatella niin täällä kuin työhaastattelussakin”, Sunnari-Pietikäinen kertoo.
Julkisuudessa on pidemmän aikaa puhuttu kestävyysvajeesta ja siitä, kuinka Suomeen tarvitaan koulutettuja osaajia.
”Silloin kun kansainvälinen osaaja tulee työmarkkinoille, on hän arvostettu ja haluttu, mutta kun sama osaaja tulee työmarkkinoille turvapaikanhakijana, häntä ei tahdota nähdä yhtä arvokkaana.”
Työnantajat painottavat erityisen paljon suomen kielen osaamista. Vaatimus tulee eteen kansainvälisissä yrityksissäkin. Etelä-Suomessa asenteet ovat joustavampia.
”Onneksi asenteet Pohjois-Suomessakin ovat murroksessa”, kokee Sunnari-Pietikäinen.
Turvapaikanhakijoiden motivaatio työn tekemiseen on korkealla, koulutustaustasta riippumatta.
”Korkeasti koulutetutkin ovat valmiita tekemään mitä tahansa työtä työllistyäkseen.”
Työhaastatteluihin valmistaudutaan, huolella harjoitellen. Ihmisiä rohkaistaan ja kannustetaan. Hankkeelle on asetettu selkeät tavoitteet rahoittajan puolelta: 75 ihmistä on saatava joko kouluun tai töihin. Luku sisältää kaikki osallistujat, myös kantasuomalaiset. Sitkeä työ on kannattanut.
”Olemme pysyneet hyvin tavoitteissamme. Näyttää siltä, että pystymme auttamaan useampiakin”, Sunnari-Pietikäinen toteaa iloisena.
Lisätietoa:
TE-toimiston työllisyyttä edistävät hankkeet
Kommentoi