Eino Määttä ei ollut tyypillinen sydänsairas. Huippu-urheilija, terveet elämäntavat omaavan miehen elämä sai käänteen sauvakävelylenkillä Iinatin kuntoradalla. Hän sai sydäninfarktin.
Määttä oli kuitenkin onnekas. Neljä sivullista suorittivat miehelle maallikkoelvytyksen ja sydän saatiin käynnistettyä ambulanssissa defibrilaattorilla. Hänet herätettiin viikon kuluttua ja mies pääsi odottamaan ohitusleikkausta.
”Minulle alkoi vihdoin valjeta, kuinka kuolema oli ollut lähellä. Hätä oli hirmuinen.”
”Ihminen muuttuu, kun sydäntä ronkitaan, sanoivat asiantuntijat. Vähemmän hymyä ja aurinkoa, enemmän synkkiä pilviä. Mutta mitä lääkkeeksi? Älä jää kotiin murehtimaan, ei ne lääkkeet yksistään auta. Pitää olla monenlaista toimintaa ja liikuntaa joka päivä”, Määttä kertoo. Tämä johti hänet mukaan Sydänyhdistyksen toimintaan ja hän sai hallituspaikan ja kirstunvartijan pestin.
Sydänyhdistystoiminta elämän tehtävänä
Sydänyhdistystoiminta on Määtän elämäntehtävä. Parasta toiminnassa on itsensä tärkeäksi tunteminen. Se on myös terapeuttista infarktista selvinneelle miehelle itselleenkin.
Hän on todellinen aktiivi, ahkera aiheen opiskelija ja kokemuskouluttaja, joka käy puhumassa kokemuksestaan erilaisissa tilaisuuksissa. Erityisesti hän puhuu mielellään psyykkisestä kuntoutuksesta sydänsairauden jälkeen. Se on hänestä jäänyt vähälle huomiolle.
”Psyykkisestä puolesta on huolehdittava itse, ei sitä tule kukaan kotiin tarjoamaan.”
Määttä jakoi kokemuksensa Oulun Sydänyhdistys Ry:n joulujuhlassa torstaina 8. joulukuuta lämminhenkisessä ja sydämellisessä tunnelmassa. Juhlaan osallistui noin satakunta yhdistyksen jäsentä, jotka olivat tulleet nauttimaan Oulun Aleksinkulmaan riisipuuroa ja torttukahvit.
Ohjelmassa oli myös pitkään vertaistukityötä tehneen Pentti Huhtilahden muistaminen kultaisella ansiomerkillä. Saaja oli ilmeisen liikuttunut saamastaan tunnustuksesta kiittäen samalla yhdistyksen puheenjohtajaa ja sydänkirurgiansa Martti Lepojärveä, että sai olla läsnä vastaanottamassa ansiomerkkinsä.
Rohkaisevan selviytymistarinan jälkeen laulettiin vielä yhdessä, korkealta ja kovaa, joululauluja. Sen jälkeen odotti joulupuuron syönti. Lämmin tunne valtasi viimein myös vatsan.
Kommentoi