Suomen kielen oppiminen aikuisena on haastavaa – ”Mitä kieltä sinä oikein puhut?”

 

Natalia Ploom ja Zaheer Khan opettelevat suomen kieltä aikuisiällä. Kuvat: Maaria Koskelo ja Zaheer Khanin kotialbumi

”Kaikki kielet ovat vaikeita oppia, varsinkin aikuisena.”

Zaheer Khan, tekniikan tohtori Oulun yliopistolta, opetteli suomen kieltä neljä vuotta sitten, muttei käyttänyt sitä arjessa, joten on unohtanut paljon. Nyt uusintakierroksella hän haluaa tehdä asiat toisin.

”Paras tapa oppia on opiskella oppikirjoista sanoja ja kielioppia ja samalla käyttää oppimaansa ihmisten kanssa niin paljon kuin mahdollista.”

Siksi Khan on tullut Oulun pääkirjastolle, jossa on puolen tunnin kuluttua alkamassa viikoittain kokoontuva Kielikahvila. Se on Suomen Punaisen Ristin ja Oulun kaupunginkirjaston yhteistyössä järjestämä kerho, jossa opitaan suomen kieltä käytännön harjoitusten kautta.

Vieressä istuu suomea vikkelästi suoltava Natalia Ploom. Hän tuli Suomeen Virosta kuusi vuotta sitten töiden perässä. Ploomin äidinkieli on venäjä, mutta hän puhuu myös viroa. Suomen ja viron kielten samankaltaisuus on ehkä myös helpottava tekijä, mutta usein kielet sekoittuvat naisen päässä.

”Kun soitan pojalleni, niin hän kysyy, että mitä kieltä sinä oikein puhut”, Ploom kertoo.

Selkouutisia ja viihdeohjelmia

Kielikahvilan lisäksi Khan ja Ploom kertovat oppivansa suomen kieltä mediasta. Khan seuraa kotona puolisonsa kanssa suomalaisia viihdeohjelmia, kuten Putousta ja Diiliä.

Ploom puolestaan aloittaa päivänsä kahvilla ja selkouutisilla. Ylen selkouutisten lopussa on kysymyksiä, joiden avulla voi selvittää, onko ymmärtänyt lähetyksen sisällön oikein. Ploom kertoo pysyvänsä nykyään hyvin mukana. Sen sijaan television muu tarjonta tuottaa välillä vaikeuksia.

”Elokuvissa puhutaan nopeasti ja puhekielellä. Haluan oppia ymmärtämään sitä.”

Autossa Ploom kuuntelee aina suomalaista musiikkia.

”Ensimmäinen biisi, jonka opin suomeksi oli Jenni Vartiaisen Missä muruseni on. Sitä laulan aina karaokessa”, Ploom kertoo ja viihdyttää sitten meitä demonstroimalla omaa näkemystään laulukyvyistään raakkumalla kuin varis.

Kielikahvilassakin on tajuttu musiikin voima. Viimeksi on laulettu yhdessä Katri Helenan Anna mulle tähtitaivas.

Puhumisen harjoittelua

Kielikahvilan aluksi lämmitellään jutusteluharjoituksella. Kuva: Maaria Koskelo

Khanin työt yliopistolla hoituvat englanniksi, samoin suomalaisen puolison ja ystävien kanssa kommunikointi. Khan haluaa kuitenkin oppia selviämään arkisissa tilanteissa maan kielellä.

Kielikahvilassa suomeksi jutustelua voi harjoitella matalalla kynnyksellä. Sekä Khan että Ploom ovat osallistuneet kahvilaan jo useita kertoja, ja kokevat sen hyödylliseksi.

Ploom kertoo haluavansa tulla itsekin vapaaehtoiseksi, kunhan on oppinut kielen paremmin. Käytännössä uudemmat tulokkaat oppivat jo nyt häneltä paljon.

Arjessa Ploom kokee, että monet suomalaiset eivät jaksa puhua ihmisen kanssa, jos eivät heti ymmärrä häntä.

Töissä Hätälän kalatehtaalla Ploom puhuu suomalaisten kanssa mahdollisimman paljon. Töissä on kuitenkin paljon venäjänkielistäkin porukkaa, mikä vähentää suomeksi puhumista.

”Vaikka mihin pöytään menisi istumaan tauolla, niin heti tulee ympärille venäjänkielisiä”, Ploom nauraa.

Joskus Ploom lukee kotona suomenkielistä kirjaa ääneen itselleen. Fyysisesti raskaan tehdastyön jälkeen virtaa opiskeluun ei tahdo kuitenkaan aina löytyä. Ploomin mielestä oppikirjat ovat parasta unilääkettä.

Kielikahvilalaiset kilpailevat ryhmittäin suomenkielisessä Kahoot!-tietovisassa. Kuva: Maaria Koskelo

Kello on jo vartin yli alkamisajankohdan, kun SPR:n Jarmo Vaitovirta aloittaa ohjelman. Väkeä tulee sisään vielä myöhemminkin. Tähän ohjaaja on tottunut jo edellisiltä kerroilta eikä se tunnu häntä häiritsevän.

”Suomalaiset ovat yleensä hyvin täsmällisiä, mutta joissain muissa kulttuureissa on vähän erilaisia aikakäsityksiä.”

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*