Somekielen rooli yleiskielessä kasvaa

Lyhenteiden käytöstä on tullut sosiaalisessa mediassa arkipäivää. Kuva: Miika Yliniemelä

Somekieli vaikuttaa olennaisesti ulosantiin, mutta myös entistä voimakkaammin suomen kieleen. Tuo kieli, jota sosiaalisessa mediassa käytämme on nyt tunkeutumassa yhä enemmän yleiskieleen. Lisäksi somekieli on helposti ymmärrettävissä väärin, ja valitettavan usein viestit tulkitaankin somessa pahimmalla mahdollisella tavalla.

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, kuinka sosiaalinen media muuttaa kieltä. Somesivustoilla leviää uusia sanoja ja ilmauksia, lyhenteitä keksitään ja käytetään yhä enemmän, mutta nyt puhutun ja kirjoitetun kielen ero on liudentumassa entisestään. Etenkin nuorten kirjoittamassa yleiskielessä puhekieliset ilmaukset ovat lisääntyneet. Niin sanottu puhuttu kieli ei ole kuitenkaan täysin verrattavissa somekieleen.

Myös yläasteen ja lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Janika Lehtola, 31, Oulun normaalikoulusta näkee somekielen vaikutuksen nuorten yleiskieleen yleistyvänä ilmiönä. 

“Kyllä somekieli näkyy nuorten kirjoitetussa yleiskielessä. Sanavalinnoissa voi olla jonkin verran somessa käytettyjä lyhenteitä, ja englanninkielen rakenteet tunkevat yleiskieliseen tekstiin”, Lehtola kommentoi. 

Englanninkielisen rakenteen “make friends” vuoksi on teksteissä alkanut esiintymään “minä teen ystäviä” -tyyppisiä virheitä, ja välillä nuoret eivät edes itse tunnu hoksaavan sanavalintojen virheellisyyttä. Lehtolan mukaan myös pidempien tekstien tuottaminen tuntuu olevan nuorille haastavaa, kun somessa on totuttu lyhyempään viestintään. Eli suomen kieltä uuteen uskoon runnovat myös sosiaalisen median tekniset rajoitteet. Tuoreena opettajana Lehtolalla ei ole kovin pitkää vertailupohjaa, mutta kuulemansa mukaan nuorten kirjoitustaito on kuitenkin heikentynyt. 

“Tuntuu, että yhä enemmän ja enemmän on sellaisia nuoria, jotka tarvitsisivat apua kirjoittamisessa”, toteaa Lehtola.

Kieli uudistuu käytettäessä

Somessa kieli on keskustelunomaista ja usein jopa ironista, mutta kun uusia ilmauksia ja lyhenteitä keksitään jatkuvasti, voi somekielen vauhdissa olla vaikeaa pysyä mukana. Professori Osmo A. Wiion kolmannen viestintälain mukaan on olemassa aina joku, joka tietää puhujaa paremmin, mitä on sanomallaan tarkoittanut. Somekieleen tämä pätee täysin. Esimerkiksi lauseen lopettaminen pisteeseen voi saada sen kirjoittajan kuulostamaan vihaiselta, ja ok-lyhenteen voi tietyissä tilanteissa ymmärtää hyvinkin passiivis-aggressiivisena ilmauksena. 

Vuosien saatossa somekielen ottaessa ohjia käsiinsä on kielitaito moninaistunut. Oikeinkirjoituksen hallitsemisen lisäksi kielitaidoksi lasketaan myös se, että osaa käyttää sopivaa kieltä erilaisissa tilanteissa, ja tulevaisuudessa sosiaalisen median kehittyessä tarvitaankin yhä enemmän erilaisia kielitaitoja. Lehtola kertookin olevansa varovaisen huolissaan siitä, miten somekieli tulevaisuudessa tulee näkymään kirjoittamisessa.

MTV: nuoret kirjoittavat enemmän kuin koskaan, mutta tekstit vilisevät virheitä — katso esimerkit

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*