Peruskoulunsa päättävien oppilaiden matemaattiset taidot ovat nyt ennätyksellisen matalalla, ja kymmenisen vuotta jatkunut laskusuhdanne osaamisen tasossa näyttäytyy vaikeuksina myös toisen asteen opinnoissa.
”Olen opettanut melkein 20 vuotta, ja ensimmäistä vuottaan lukiossa opiskelevien kanssa täytyy lähteä joka vuosi yhä enemmän liikkeelle matematiikan perusteista ja alkeista”, matematiikkaa ja tietotekniikkaa Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiossa (OSYK) opettava Tommi Tauriainen kuvailee.
Yle uutisoi viime kuussa, että ysiluokkalaisten matemaattiset taidot voivat olla kakkosluokkalaisen tasolla. Peruskouluopintonsa aloittavilla lapsilla osaamiserot matematiikassa ovat kolme vuotta, kun taas peruskoulun loppumetreillä kuilu on venynyt jo seitsemään vuoteen. Keskeisimmäksi syyksi kerrotaan heikosti resursoitu inkluusio eli mahdollisimman monen erityislapsen sijoittaminen tavalliseen luokkaan ja sen aiheuttamat työrauhaongelmat. Muita tekijöitä ovat liukuhihnamainen opetustahti sekä tasoryhmien puuttuminen.
Tauriainen vannoo tasoryhmien nimeen ja pitää niiden järjestämistä peruskouluissa tärkeimpänä ratkaisumallina. Myös yläasteen vaatimustaso askarruttaa häntä.
”Ajattelen, ettei peruskoulussa vaadita riittävästi lahjakkailta nuorilta. Kyselin asiasta oppilailtani, ja he kertoivat, ettei siellä tarvinnut tehdä läksyjä koskaan. He eivät opi työntekoa, ja sitä harjoitellaan täällä ensimmäinen lukuvuosi”, Tauriainen linjaa.
Laskusuhdanne koskettaa laajaa osaa oppilaista
Vuoden 2020 matematiikan opettajaksi valittu Piia Haapsaari kertoo Ylen artikkelissa, että moni hänen kollegansa peruskouluissa ja lukioissa suunnittelee alan vaihtoa tasoerojen vaikeuttaessa opetustyötä. Tommi Tauriaisen mukaan tällaista ei ole havaittavissa OSYKissa.
”En ole törmännyt tällaiseen meidän koulullamme. Tänne tullaan opiskelemaan kuitenkin yli kahdeksan keskiarvolla, joten oppilailla on tietty lähtötaso opinnot aloittaessaan.”
OSYKin keskiarvoraja on vuodesta toiseen yksi Oulun lukioiden korkeimmista. Tänä syksynä opintonsa OSYKissa aloittaneilta vaadittiin vähintään 8,83:n keskiarvoa. Opetusministeriön varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osaston ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen kertoo Ylelle matemaattisten vaikeuksien koskettavan etenkin heikommin koulussa menestyviä, mutta vaikeudet oppimisessa näkyvät myös lahjakkaampien oppilaiden joukossa. Tommi Tauriaisen mukaan oppilailla on haasteita jo alakoulussa opituissa perusasioissa.
”Yläkoulussa otetaan laskimet käyttöön, jolloin murtolukujen laskutoimitukset unohtuvat täysin. Silloin on vaikeaa lähteä laskemaan polynomeja ja rationaalifunktioita”, Tauriainen kertoo.
OSYKissa motivaatio on edelleen korkealla
Vaikka murtolukujen laskeminen ja muut osa-alueet ovat osalla ruosteessa, se ei latista nuorten intoa oppia. Tauriaisen mukaan yhä useammat OSYKin oppilaat valitsevat pitkän matematiikan lyhyen sijasta.
”Kolme neljästä valitsee pitkän matematiikan, sillä oppilaat miettivät tulevaisuuden jatko-opintoja yliopistoissa, joiden pääsykokeissa painotetaan matematiikkaa. Opintojen lopussa jako menee kuitenkin aika lailla tasan. Osa vaihtaa lukion aikana lyhyeen matematiikkaan ajankäytöllisistä syistä, joten taustalla eivät läheskään aina ole vaikeudet oppimisessa.”
Vaikka matemaattisen osaamisen taso on romahtanut valtakunnallisesti, OSYKissa kokonaiskuva näyttäytyy suhteellisen valoisana. Opettajat eivät pohdi alanvaihtoa, ja oppilaatkin suorittavat lukio-opintonsa pääsääntöisesti loppuun.
”Opintojen lopettaminen on meillä hyvin marginaalista. En osaa sanoa tarkkoja lukuja, mutta näppituntumani on, että suurin osa kirjoittaa ylioppilaaksi”, Tauriainen lopettaa.
Lähteet:
Kommentoi