Outo suomalainen ruoka ja erikoinen saunakulttuuri – Miksi Suomeen tullaan vaihto-oppilaaksi?

Joulupukin maa kuuluu useimpien vaihto-opiskelijoiden suurimpiin mielenkiinnonkohteisiin Suomessa. Kuva: Pixabay

Oulun ammattikorkeakoulu on vastaanottanut tänä vuonna yhteensä 260 vaihto-opiskelijaa ympäri maailman, Oulun ammattikorkeakoulun kansainvälisissä palveluissa suunnittelijana työskentelevä Marianne Isola kertoo. Suurimmat virrat kohti pohjolaa ovat kulkeneet Saksan, Alankomaiden, Tsekin, Italian ja Nepalin kautta.

Isola kuvailee monien odottavan pohjoiselta Suomelta tietynlaista eksotiikkaa. Suomi koetaan virkistävän erilaisena kohteena, jonne saavutaan kokemaan talvisen luonnon lisäksi myös erilaisia eläimiä.

”Vaihtarit haluavat nähdä lunta, poroja ja huskyja, revontulia, kävellä jäisellä merellä, uida avannossa, hiihtää ja luistella, tavata joulupukin sekä kävellä napapiirillä”, Isola kuvailee.

Hän kertoo kansainvälisissä palveluissa tutkituista edellisen kevään vaihto-opiskelijoiden kokemuksista, joiden pohjalta selvisi ulkomaalaisten hauska näkökulma suomalaiseen kulttuuriin. Esimerkiksi suomalainen ruoka koettiin oudoksi mutta hyväksi, ja saunakulttuuriin totuttautuminen vaati monen monta kiusallista hetkeä. Koulutusta pidettiin mielenkiintoisena ja joustavana, ja opetusmetodeja kehuttiin innovatiivisiksi.

Isola kertoo kuitenkin olevan harvinaista, että vaihtojakson jälkeen jäätäisiin asumaan pysyvästi Ouluun, koska opiskelijoiden opinnot ovat vielä omassa kotimaassaan kesken. Osa henkilöistä haluaa silti pidentää vaihtoaikaansa puolella vuodella, ja moni on myöhemmin opintojensa loputtua palannut takaisin vaihtovuotensa maisemiin.

Vaihto-oppilaat haluavat nähdä Suomessa luonnon lisäksi myös eläimiä, kuten esimerkiksi huskyja. Kuva: Pixabay

Ulkomaalaisia hämmentävä terveydenhuolto

Aina kaikki ei kuitenkaan mene kuin Strömsössä, ja innostavalta vaikuttanut seikkailu voi viedä matkaajan reitillään moniinkin mutkaisiin tilanteisiin. Kansainvälisten palveluiden suunnittelija kuvaileekin vaihto-oppilaiden ongelmien olevan yleensä hyvin pieniä, ja niitä tulevan matkalla vastaan hyvin harvoin.

”Olemme kv-palveluissa kuulleet lähinnä ongelmista opintojen vaikeudessa tai opiskelutyylin outoudesta ryhmätöiden ja itsenäisen opiskelun runsauden vuoksi. Kommentteja on myös tullut asunnon levottomuudesta ja huonosta nettiyhteydestä”, kuvailee Isola, joka kertoo myös suomalaisen terveydenhuollon aiheuttavan ulkomaalaisille välillä harmaita hiuksia. Heille saattaa olla vaikea ymmärtää, mihin kannattaa hakeutua missäkin vaivassa.

Suomessa on usein ulkomaalaisten mielestä kallista, eikä suomalaisiin henkilöihin ole kovinkaan helppoa saada kontaktia. Nämä ovat ehkä syitä miksi osa ei sopeudu Pohjoiseen ollenkaan ja päätyy palaamaan takaisin kotimaahansa. Vuodessa näitä tapauksia kuitenkin ilmenee Isolan mukaan vain muutamia.

Vetonaulana turvallisuus ja talvi

Oulun ammattikorkeakoulun vaihto-opiskelijoille tehdyn Vinkka Newsin kyselyn mukaan syitä juuri Ouluun saapumiseen on monia. Useimmat mainitsevat kyseisen kaupungin olevan Suomen sisällä heidän ainoa vaihtoehtonsa. Kauempaa matkustaneet kertovat kuitenkin saapuneensa tänne maan turvallisuuden, talven, koulusysteemin sekä revontulien vuoksi. Eräässä vastauksessa korostetaan myös suomalaisten hyvällä englanninkielen taidolla olleen suurta painoarvoa vaihtokohteen valinnassa.

Suomalainen koulutussysteemi koetaan yleisesti hyvin laadukkaana ja korkealaatuisena. Eräs romanialainen opiskelija kuvailee kaikkea kokemaansa suurena yllätyksenä.

”Ymmärrän nyt paremmin kaiken sen suomalaisen koulutuksen ylistämisen. Mielestäni opiskelu on hyvin tehokasta ja opiskelijalähtöistä, eikä niinkään pelkästään informaation vaihtoa henkilöltä toiselle”, hän kertoo.

Vapaus ja vastuu omasta oppimisesta koetaan mukavana lisänä, ja opettajat nähdään enemmänkin opiskelijoiden ohjaajina kuin luennoitsijoina. Ryhmätyöt ja koulun interaktiivisuus keräävät niin kehuja kun ihmetyksiäkin, jonka lisäksi ilmaiset lukukaudet saavat muutaman tyytyväisen ilmauksen.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*