Oulussa retkeillään pääosin roskattomasti

Koitelinkoski on yksi Oulun suosituimmista luontokohteista. Siellä vierailee vuosittain noin 80 000 kävijää. Kuva: Essi Puuri

Koronapandemia on saanut ihmiset innostumaan ulkona liikkumisesta ja retkeilystä aiempaa enemmän. Muun muassa Metsähallituksen teettämän tutkimuksen mukaan sen omistamien kansallispuistojen kävijämäärä nousi 23 prosenttia vuonna 2020.

Myös Oulun seudun luontoalueilla innostus on näkynyt jo vuoden ajan täysinä parkkipaikkoina ja nuotiopaikkojen ruuhkautumisena. Oululaisten suosiossa ovat erityisesti Sanginjoen retkeilyalue, Pilpasuo sekä Koitelinkoski.

Oulun kaupungin metsätalousinsinööri Juho Kuukasjärven mukaan luontokohteiden kunnossapitoon on panostettu kävijämäärien kasvun myötä. Esimerkiksi talvisin laavuille vievien polkujen aurausta on lisätty, jotta niille olisi helpompi pääsy. Tulipaikoille on viety useammin puita, ja alueilla sijaitsevia kuivakäymälöitä on jouduttu tyhjentämään entistä tiheämmin.

Kuukasjärvi ei näe, että kävijämäärien lisääntyminen olisi tuonut suurempia ongelmia retkeilyalueille. Ihmisten käyttäytyminen luontokohteissa on pääosin vastuullista, eikä varsinaista roskaamisongelmaa ole ollut havaittavissa.

”Toki aina joukosta löytyy satunnaisia kulkijoita, jotka eivät ymmärrä siivota jälkiään”, hän toteaa.

Nuotiolle on hyvä varata sytykkeitä mukaan. Kuva: Essi Puuri

Vastuullinen retkeilijä ei roskaa

Kuukasjärvi on huomannut, että roskien keräämisestä on muotoutumassa uusi harrastus. Hänen mukaansa esimerkiksi roskapihdit ovat nykyään suosittu hankinta luonnossa liikkujien keskuudessa. Nuotiopaikoilla ihmiset saattavat kerätä edelliseltä kävijältä jääneet roskat roskakoriin tai polttaa ne nuotiossa.

”Pyritään kuitenkin siihen, että jokainen veisi omat roskansa mennessään”, Kuukasjärvi linjaa.

Myös retkeilijä Esa Aallon mielestä suurin osa ihmisistä osaa toimia luontokohteissa ympäristöä kunnioittavasti. Roskaamisesta ei ole hänen mukaansa aiheutunut mitään pysyvää haittaa ympäristölle.

Aallon mukaan kolme yleisintä laavupaikoilta löytyvää roskatyyppiä ovat kasvomaskit, juomatölkit ja makkarapaketit.

Käytettyjä kasvomaskeja löytyy niin kaupungin kaduilta kuin luontopoluiltakin. Kuva: Essi Puuri

Muun muassa Koitelinkoskella tuohen repiminen ympäröivistä puista nuotion sytykkeeksi on herättänyt sosiaalisessa mediassa laajaa keskustelua. Aallon mielestä tulentekopaikoilla tulisikin olla saatavilla polttopuiden lisäksi myös syttymateriaalia.

Muuta retkeilykohteisiin kohdistuvaa ilkivaltaa, kuten rakenteiden rikkomista tai tuhopolttamista, on havaittavissa vain satunnaisesti.

Aallon mukaan luontokohteita on käytännössä mahdotonta valvoa, sillä esimerkiksi valvontakameroiden asentamiseen tarvittaisiin luvat. Hän kuitenkin korostaa omavalvonnan tärkeyttä luonnossa liikkuessa.

”Ei kukaan viitsi esimerkiksi tuhopolttaa laavua, jos siinä on muita ihmisiä ympärillä.”

Koitelin koivuja on revitty paljaiksi. Kuva: Essi Puuri

Tee tuli turvallisesti

Aalto toteaa, että Suomessa ihmiset antavat toisilleen myös korona-aikana hyvin tilaa nuotiopaikoilla.

”Etäisyyksiä on toki välillä vaikea pitää, mutta tietääkseni ei ole todettu ainuttakaan koronatartuntaa, joka olisi saanut alkunsa laavulta.”

Tulipaikkojen ruuhkautuminen saa toisinaan ihmiset kuitenkin tekemään oman nuotion kauemmas laillisesta paikasta. Kuukasjärvi muistuttaa, että tulen tekeminen muualle kuin merkityille paikoille ei ole sallittua.

”Nyt kun lumet ovat alkaneet sulaa, niin on vaarana, että tuli leviää metsään.”

Kuukasjärvi toivoo ihmisten noudattavan yleisiä retkeilyalueiden sääntöjä ja toimivan jatkossakin vastuullisesti.

”Kannattaa laittaa myös palautetta, mikäli havaitsee jotain kehitettävää. Sillä tavalla saadaan asiat muuttumaan.”

Työryhmä: Essi Puuri ja Riina Koskikero

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*