Oulun keskustan antikvariaatti lopettaa toimintansa, vaikka yleisesti kirjat käyvät edelleen kaupaksi. Kustantajien tilastot kertovat, että vuosien 2011–2014 välillä kirjojen ostaminen vähentyi 11 prosenttia, mutta viime vuonna kirjoja myytiin kuitenkin 240 miljoonan euron arvosta. Taloussanomien puolitoista vuotta sitten julkaistun uutisen mukaan laajojen valikoimien kirjakauppojen määrä on laskussa, kun taas e-kirjojen myynti kasvaa hitaasti. Printtikirjojen määrä sähköisiin on kuitenkin moninkertainen. Vuonna 2014 paperisia kirjoja myytiin yli yksitoista kertaa enemmän.
Oulun keskustassa sijaitsevan Suomalaisen kirjakaupan työntekijöiden mukaan kirjojen myynnissä on kuitenkin lievää kasvua. Oulun keskustan toinen suuri kirjakauppa, Akateeminen kirjakauppa, lopetti lokakuussa, mutta siltikin myyntiä haittaa kilpailutilanne.
”Oppikirjojen osaltahan tuolla [Oulun keskustassa] on myös muita kauppoja, jotka niitä myy.”
Uusimpien tilastojen mukaan oppikirjat vievätkin 35 prosenttia kirjamyynnistä.
Muutaman korttelin päässä Isokadulla sijaitsevassa Oulun keskustan antikvariaatissa sen sijaan menee huonommin. Kauppa on nimittäin loppuunmyymässä varastoaan ja sulkee ovensa 22 vuoden toiminnan jälkeen jouluaaton aattona. Kaupan omistaja Marja Kyyrö on pohtinut päätöstään jo puoli vuotta. Lopettamisen syyksi hän sanoo kannattamattoman liiketoiminnan.
”Vuokrat ovat niin kovat ja tienestit on niin pienet. Isokatu on hiljentynyt, eikä ohikulkuliikennettä ole niin paljon. Keskustan napa on siirtynyt enemmänkin tuonne Kirkkokadulle”, Kyyrö kertoo.
Käytettyjä kirjoja myyvien kauppojen sijainti on niiden toiminnan tärkeä edellytys.
Sekä antikvariaatissa että Suomalaisessa kirjakaupassa ollaan yhtä mieltä siitä, että kirjoja kuitenkin luetaan enemmän. Suomalaisen kirjakaupan mukaan uusia fiktiokirjoja kulutetaan eniten. Varsinkin Finlandia-palkinnon ehdokkaat näkyvät myyntitilastoissa. Kyyrön antikvariaatti taas on nojannut erikoisempaan valikoimaansa:
”Filosofia ja henkimaailmajutut myyvät. Myös erä- ja sotakirjat liukenevat nopeasti. Sitten on nämä Stephen Kingit ja Dostojevskit, jotka on myös pitäneet pintansa”, Kyyrö luettelee.
Internet on kuitenkin muuttanut kirjojen myymistä ja ostamista. Antikvariaattien bisnes on ennen perustunut kirjojen halpuuteen, mutta nykyään halvimmat tuotteet löytyvät kirpputoreista ja erilaisista verkkokaupoista. Ihmisen ei verkkokaupassa tarvitse lisätä hintaan veroja tai postikuluja, jolloin tuote on halvempi. Myös siirtyminen pokkarikirjoihin on tehnyt käytettyjen, kovakantisten kirjojen myymisestä kannattamattomampaa.
”Niitä on halvempaa painaa ja siksi halvempaa ostaa. Eivätkä ihmiset pidä kirjahyllyä niin kuin ennen”, Kyyrö pohtii.
Antikvariaattien määrä on Suomessa laskussa. Kyyrön mukaan Kemin viimeinen käytettyjen kirjojen kauppa lopetti juuri ja Rovaniemellä on enää yksi. Oulun keskustan Antikvariaatin lopettamisen jälkeen Oulussa niitä on enää kaksi.
”Toivottavasti muilta ei mene vielä työt. Ihmisten pitäisi tukea kivijalkakauppojaan, sillä jos niillä ei ole asiakkaita, niin sittenhän ne katoavat pois. Se on ihan fakta”, Kyyrö tuumaa.
Lue lisää:
Suomen kustantajien 2014 myyntitilastot
Taloussanomat: Miksi sähkökirja ei myy – vai myykö sittenkin?(2.2.2014)
Kommentoi