Oulun Automuseolla vietetään taksin 110-vuotisjuhlia

Mercedes-Benz -merkkiä näkyy yhä taksirintamalla. Kuva: Joonas Leinonen

Historialliset taksiajoneuvot ovat esillä Oulun Automuseolla. Taksi 110 vuotta –teemanäyttelyn ohessa museossa voi ihastella muutakin ajoneuvokalustoa aina henkilöautoista ja moottoripyöristä raskaaseen kalustoon ja hyötyajoneuvoihin.

”Ihmiset haluavat nähdä autoja omasta nuoruudestaan”, Oulun Seudun Mobilistit ry:n ajotoimikunnan jäsen Pekka Hemmilä kertoo.

Takavuosien takseja ja tuontisäännöstelyä

Hemmilä esittelee innokkaasti 70-luvun dieselkäyttöistä Mercedestä, joka oli aikanaan suosittu taksiauto. Taksi-Mersujen vieressä komeilee 50-luvulla valmistettu venäläinen Pobeda, joka oli tuttu näky taksikentällä ennen eurooppalaisia tuontiautoja.

”50-luvulla saapui paljon venäläistä autokantaa tuontisäännöstelyn takia”, Hemmilä selventää. ”Säännöstely vapautui 60-luvulla, ja siitä alkoi etenkin diesel-Mersujen voittokulku taksirintamalla”, Hemmilä jatkaa.

Markalla komeampi kyyti

Joidenkin iäkkäämpien 1920- ja 1930-lukujen taksiautojen kyljessä komeilee mysteerinen roomalainen I ja II –numeromerkintä. Hemmilä selventää, että ennen vanhaan taksien hinnoittelu oli ainakin Etelä-Suomessa hyvin erilaista nykypäivän taksaan verrattuna.

”Takseissa oli tuolloin 1. ja 2. luokan autoja. Lähtömaksu oli hienoissa 1. luokan autoissa markan kalliimpi”, Hemmilä täsmentää. Taksit siirtyivät henkilömääräiseen hinnoitteluun 50-luvun jälkeen.

Vanhassa "kakkosluokan" taksissa kyyti oli aikanaan markan halvempi
Vanhassa ”kakkosluokan” taksissa kyyti oli aikanaan markan halvempi. Kuva: Joonas Leinonen

Auto alkuperäisen asussaan

Kontiomäkeläinen Aki Tegelberg toimii vastaavana museoajoneuvotarkastajana Kainuun alueella. Tegelberg kertoo etenkin raskaan kaluston ja hyötyajoneuvojen olevan sydäntä lähellä, mutta häneltä löytyy myös Uudessakaupungissa valmistettu Saab.

Museoajoneuvojen tarkastus on lakisääteisesti ajoneuvohistoriaa harrastavien yhdistysten vastuulla. Suomen ajoneuvohistoriallinen keskusliitto SAHK ry toimii kattojärjestönä paikallisille yhdistyksille ja se ylläpitää rekisteriä tarkastamistaan museoajoneuvoista.

”Katsotaan tarkasti ajoneuvon ilmiasua, jonka on oltava samanlainen kuin auton valmistushetkellä”, Tegelberg kertoo museoajoneuvojen tarkastuksesta. Hän painottaa, että näkyvää ruostetta ei hyväksytä.

Pekka Hemmilä ja Aki Tegelberg muistelivat Amerikasta tuotujen taksiautojen historiaa. Kuva: Joonas Leinonen
Pekka Hemmilä ja Aki Tegelberg muistelivat Amerikasta tuotujen taksiautojen historiaa. Kuva: Joonas Leinonen

Talkootöitä ja teemanäyttelyitä

Hemmilä kertoo, että Automuseon ja Oulun Seudun Mobilistien toiminta pyörii ensisijaisesti talkootöinä.

”Nykyään menee hyvin, mutta kaikki kunnia kuuluu perustajille”, Hemmilä toteaa. Hän toivoisi noin 350 jäsenen tueksi nuorempiakin harrastajia.

Museon teemanäyttelyt kestävät aina vuoden, vapusta vappuun. Hemmilä kertoo uusien näyttelyiden suunnittelun vaativan kovaa työtä, ja kävijöille pitää olla tarjolla mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa.

”Aina pitää kehittää ja mennä eteenpäin. Vaatii kovaa työtä suunnitella ja soitella aktiivisille jäsenille”, Hemmilä painottaa.

Museon sesonkikausi on ehdottomasti kesällä, mutta kävijöitä käy ympäri vuoden.

”Kesäkuun toisella viikolla järjestetään rompemarkkinat, joka on meille tärkeä tapahtuma”, Hemmilä kuvailee. Rompemarkkinat tarjoavat oivan mahdollisuuden harrastajille löytää tarvikkeita ja osia museoajoneuvoihinsa.

Ensi vuonna museo järjestää Suomi 100 vuotta –näyttelyn, jossa esitellään suomalaista ja Suomessa valmistettua autokantaa. Paikalle saapuu autoja Sisusta Saabiin.

”Tänne tulee muun muassa kirjailija Kalle Päätalon aikoinaan omistama 144-mallinen Volvo vuodelta 1971”, Hemmilä iloitsee.

Juttua ja otsikkoa muokattu 24.11.2016 klo 16:05. Rompetori-tapahtuman nimi korjattu Rompemarkkinoiksi.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*