Oululaisilla sitseillä saa aina juoda – käyttipä alkoholia tai ei 

Sitseillä on tapana, että opiskelijat juhlivat pitkien pöytien ääressä. Kuva: Timo Mäenpää

Viime vuosina opiskelijaelämä on koko Suomessa otettu suurennuslasin alle, ja Oulussa etenkin sitsikulttuuri on kokemassa murroksen. Tapahtuma on tunnettu omaleimaisuudestaan, sekä vahvasta alkoholi- ja sääntökeskeisyydestään.  

Sitsiperinne on rantautunut Suomeen noin sata vuotta sitten Ruotsista, eikä alkuperästä ole täyttä varmuutta. Pääasiallisesti sitsit ovat olleet yliopisto-opiskelijoiden juhlia, mutta perinne on siirtynyt vähitellen myös ammatikorkeakoulumaailmaan.  

Oulun yliopistossa varhaiskasvatusta opiskeleva Maiju Aherto rakastaa opiskelijatapahtumia, ja ennen kaikkea sitsejä.  

“Sitsit on konseptina vaan niin outoja. Mietin vaan, että on se aika nero, joka on ne keksinyt!” 

Sitseillä opiskelijat pyytävät vuorollaan puheenvuoroja, joiden aikana voivat kertoa jonkin hauskan tarinan tai pyytää laulettavaksi laulua. Sitsilaulut ovat perinteisiä juomalauluja tai tunnettuja kappaleita, joihin on vaihdettu uudet sanat – usein alkoholiteemaiset. Laulujen aikana, niiden jälkeen ja puheiden yhteydessä kohotetaan kymmeniä maljoja. 

Sitsien keskiössä ovat säännöt

Sitsisääntöjä liittyy niin ruuan syömiseen ja vessassa käyntiin kuin juomien nauttimiseen ja puheenvuorojen pyytämiseen. Aherton mukaan säännöt ovat keskeinen osa sitsejä, mutta useiden ainejärjestöjen yhdessä järjestämillä sitseillä erilaisten sääntöjen yhteentörmäys on aiheuttanut kitkaa. Lisäksi sääntöjen rikkomisesta määrättävissä rangaistuksissa on eroja. 

“Omassa ainejärjestössäni nöyryyttävistä tai alkoholin juomiseen pakottavista rangaistuksista on onneksi luovuttu. Nykyään ne ovat porukalla suoritettavia hauskoja improtehtäviä“, kertoo Aherto. 

Sitsiperinteitä ja -sääntöjä on yhtä paljon kuin Suomessa on opiskelijajärjestöjä, joten Oulussakaan ei voida sanoa olevan vain tietynlaisia sitsejä. Yksi piirre oululaisia sitsejä kuitenkin yhdistää. Muualla Suomessa kesken puheen tai laulun juomiseen pyydetään lupa huutamalla “Mellan sup!” mutta oululaisilla sitseillä on yhteinen sääntö: aina saa juoda. 

Alkoholin luomia paineita yritetään vähentää

Sitsien aikana kulutettava valtava alkoholin määrä on saanut aikaan paljon kritiikkiä. Oulun teekkariyhdistyksen (OTY) puheenjohtaja Veera Hiltunen sanoo tunnistavansa alkoholinhuuruisen sitsiperinteen haasteet. 

“Ylilyöntejä alkoholin kanssa kyllä tapahtuu. Erityisesti uusien opiskelijoiden fuksisitseillä tämä tulee vastaan, kun kokematon sitsikansa ei välttämättä tiedä vielä omia rajojaan.” 

Viime vuosina alkoholittomuus on yleistynyt, ja moni osallistuu sitseille alkoholittomalla menulla. Sekä Hiltunen että Aherto myöntävät, että juomisen ympärille keskittyneessä tapahtumassa raitis osallistuja voi kokea ristiriitaisuutta. Hiltunen kuitenkin korostaa, että tapahtumia yritetään kehittää mahdollisimman monelle mieluisaksi.  

“OTY:n tapahtumissa sitsejä johtava seremoniamestari saattaa näyttää esimerkkiä juomalla vain holittomia juomia. Osallistujille on myös tehty mahdolliseksi valita menun juomista vain osa holillisena. Tämä vähentää paineita.” 

OTY:n puheenjohtaja Veera Hiltunen on ollut ainakin 50 sitseillä, joista on järjestänyt noin 20:t. Kuva: Elina Pekki 

Tavoitteena modernimpi sitsikulttuuri

Hauskat laulut ovat joillekin tärkein osa sitsejä, mutta ongelmattomia ne eivät ole. Alkoholin, humalan ja seuraavan päivän krapulan teemoja sisältävien lyriikoiden lisäksi sitsilaulun sanoituksissa vilahtelevat rasismi, seksismi ja väkivalta. Hiltusen mukaan teekkareiden käytössä oleva laulukirja Laulukalu sisältää valtavasti sopimattomia kappaleita, jotka eivät tänä päivänä enää menisi läpi.  Viimeisimmät Laulukalut on painettu vuonna 2014, jolloin sanoitusten soveliaisuutta ei ollenkaan kyseenalaistettu. Kappaleita on jouduttu siistimään raa’alla kädellä vuonna 2023 ilmestyvää painosta varten.  

“Ennen uuden painoksen ilmestymistä olemme päättäneet yksinkertaisesti kieltää rajuimpien kappaleiden laulamisen.” 

Erityisesti Hiltunen painottaa, että sanoitukset, joissa fukseista puhutaan epäsopivaan sävyyn ovat “ehdoton ei”. Kenellekään ei haluta tehdä epämukavaa oloa. 

Viime vuosien tiedostavan ilmapiirin yleistyessä ja valtakunnallisten kohujen seurauksena tapahtumanjärjestäjät ovat reagoineet vaatimuksiin tapahtumien turvallisuudesta. Alkoholittomuuden normalisointi, laulujen siistiminen ja häirintään puuttuminen ovat kaikki askelia kohti modernimpaa sitsikulttuuria.  

Lähteet sitsien historiaa koskien: Sitseillä huudetaan ruotsia, lauletaan hävyttömyyksiä ja pyydetään lupaa käydä vessassa – Akateemisen laulujuhlan suosio on ja pysyy

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*