Onko nykyajan minikodeilla tulevaisuutta?

Vuoden 2021 tilastojen mukaan noin 55 prosenttia Oulun asuntokannasta oli kerrostaloja. Kuva: Essi Puuri

Uudisasuntojen neliöiden vähentyminen on herättänyt viime vuosina laajalti keskustelua. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 kerrostaloihin valmistuneet vuokra-asunnot ovat keskimäärin 9 neliömetriä pienempiä, kuin vuonna 2010 valmistuneet.

Ilmiö näkyy myös Oulun vuokra-asuntomarkkinoilla. Tarjolla on runsaasti esimerkiksi alle 40 neliömetrin kokoisia mikrokaksioita ja alle 50 neliömetrin kolmioita. Oululainen Joo-kodit mainostaa vuodenvaihteessa Toppilansalmeen valmistuvan jopa 48,5 neliömetrin kokoisia neljän huoneen asuntoja. Tätä kokoluokkaa vastaa tyypillisesti kaksio.

Oulun yliopistosta tänä syksynä valmistunut arkkitehti Laura Rahkonen on tutkinut diplomityössään pienten uudisasuntojen muunneltavuutta joustavan suunnittelun keinoin. Pienet asunnot ovat Rahkosen mukaan herättäneet kritiikkiä niiden heikon mukautumiskyvyn vuoksi.

”Arkkitehdit ja asiantuntijat ovat esittäneet huolensa asuntokannan houkuttelevuudesta ja kestävyydestä tulevaisuudessa. Joustavuutta ja asunnon muunneltavuutta pidetään kuitenkin yhtenä kestävän asuntosuunnittelun kriteerinä”, hän toteaa.

Nykytrendi suosii kapeita ja pitkiä asuntoja

Rahkonen kertoo, että Suomessa puretaan tällä hetkellä jopa 1990-luvulla rakennettuja kerrostaloja toiminnallisista syistä. Sama kohtalo voi hänen mukaansa odottaa myös pienistä asunnoista koostuvaa uudisrakennuskantaa tulevaisuudessa.

”Nykyajan pieniä asuntoja yhdistää usein yksipuolisuus ja monotonisuus, eikä asukasprofiilien kirjoa tai elämäntilanteiden muutosta ole otettu tarpeeksi huomioon. Huolenaiheena on, etteivät näiden asuntojen suuri osuus ja asukkaiden kysyntä tulevaisuudessa enää kohtaa. Tällöin nämä asunnot jäävät käyttämättömäksi, ja uhkana on purkaminen ennen niiden teknisen käyttöiän päättymistä.”

Uudisasuntojen rakentamista ohjailevat Rahkosen mukaan kasvukeskusten tiivistämisen paine sekä rakennustrendit. Vallitsevana trendinä ovat keskikäytävälliset kerrostalot, joiden kapeat ja pitkänmalliset asunnot avautuvat vain yhteen suuntaan. Tällä tavoin samalle tasanteelle saadaan mahdutettua monta asuntoa vierekkäin.

Rahkonen kyseenalaistaa tämän rakennustyylin kestävyyden.

”Asunnon pitäisi avautua useaan ilmansuuntaan, ettei sinne syntyisi ikkunattomia tai pimeitä tiloja. Tilan tulisi olla myös usealla tavalla kalustettavissa, jotta asukkaan olisi mahdollista personoida sitä ja ilmaista itseään samalla”, hän kuvailee.

Rahkonen kuitenkin korostaa, etteivät pienet asunnot itsessään ole ongelman ydin.

”Ongelma on se, miten ja kenen ehdoilla näitä asuntoja suunnitellaan.”

Yhdeksi syyksi asuntojen koon pienentymiselle on arvioitu yksin asumisen lisääntymistä. Tilastojen mukaan vuonna 2021 Suomessa yksin asuvia oli noin 1,28 miljoonaa, eli hieman yli viidesosa väestöstä. Kuva: Pixabay

Televisio ei kuulu enää joka kodin kalustoon

Kiinteistövälittäjä Jarmo Lepistö Kiinteistötahkolalta näkee, että pienille asunnoille löytyy kysyntää ja oma asukaskuntansa.

”Tarpeen mukaanhan näitä rakennetaan. Rakennusliikkeet tekevät tarvekartoituksia ja suunnittelevat asuntoja sen mukaan”, hän linjaa.

Peltolassa sijaitsevassa vastikään remontoidussa kerrostalossa on vuokralla 44,5 neliön, eli normaalin kaksion kokoinen kolmio. Lepistön mukaan näin pieni kolmio onkin suunniteltu palvelemaan pääasiassa kahden hengen tarpeita, ei suinkaan kolmen.

”Tyypillinen asukasryhmä tällaiseen voi olla pariskunta tai vaikkapa yksinhuoltaja, jolla on lapsi joka toinen viikko.”

Minikolmion vuokrahinta on 820 euroa. Lepistön mukaan se on edullinen verrattuna moniin muihin uudisasuntoihin.

”Uuden yksiön vuokra voi olla jopa 600 euroa. Hintaero tällaiseen kolmioon on vain pari sataa euroa, ja siinä saa jo kaksi makuuhuonetta lisää.”

Myös Rahkonen näkee hinnan positiivisena tekijänä pienissä asunnoissa.

”Isommista asunnoista joutuu yleensä maksamaan suurempaa hintaa, joten rahaa jää käytettäväksi muuhunkin kuin asumiseen. Pienet asunnot ovat myös helpompia ylläpitää esimerkiksi siivottavuuden kannalta”, hän huomauttaa.

Uudisasunnoissa keittiö integroituu usein osaksi oleskelutilaa säästäen näin neliöitä. Näin on myös Peltolan pikkukolmiossa, jonka keittiö on varsin minimaalinen. Liesitasoja on vain kaksi ja laskutilaa hyvin vähän. ”Leipomisesta tykkäävälle tämä ei välttämättä sovi”, huomauttaa Jarmo Lepistö. Kuva: Kiinteistötahkola

Rahkonen jatkaa, että pienissä asunnoissa saatetaan myös viettää vähemmän aikaa elämän keskittyessä asunnon ulkopuolelle. Asunnon olemassaolo kuitenkin mahdollistaa oman rauhan ja yksityisen tilan.

Näin ajattelee myös Lepistö.

”Koti toimii kääntymispaikkana, jossa ollaan yötä. Idyllinen perhearki, jossa katsotaan iltaisin yhdessä telkkaria, on selvästi vähentynyt. Monessa kodissa ei nykyään välttämättä ole edes televisiota.”

Jo kolmen neliön ero on merkittävä

Kylpyhuoneen tulisi olla esteettömyyssyistä vähintään viiden neliömetrin kokoinen. Lepistön mukaan tämä muodostuu usein ongelmaksi erityisesti pienissä yksiöissä.

”Jos puhutaan 19 neliön asunnosta, kylpyhuone vie prosentuaalisesti ison osan neliömäärästä.”

Lepistö uskoo pienten kaksioiden muodostuvan tulevaisuuden asuntomuodoksi. Hänen kokemuksiensa mukaan esimerkiksi 31 neliön kokoinen kaksio on huomattavasti suositumpi, kuin 28 neliön yksiö.

”Kaksiossa saadaan kuitenkin aina käyttöön erillinen makuutila. Kolme neliötä tekee jo paljon”, hän sanoo.

Laura Rahkosen mukaan yksityisen ja sosiaalisen tilan rajaaminen tulisi voida mahdollistaa myös yksiöissä, joissa makuuhuonetta ei ole.

”Asunnon monikäyttöisyys ja muunneltavuus ovat merkittäviä tekijöitä hyvän asumisen kannalta, jotta asunto voi muuntua asukkaan elämäntilanteen mukaan”, hän toteaa.

Rahkonen ja Lepistö ovat yhtä mieltä siitä, etteivät pienet asunnot ole katoamassa asuntomarkkinoilta vielä hetkeen.

”Uskon, että pieniin asuntoihin löytyy asukkaita vielä tulevaisuudessa. Kuitenkin monipuolisuuteen, laatuun ja houkuttelevuutta tuottaviin ominaisuuksiin tulisi kiinnittää huomiota sekä jo olemassa olevissa että uusissa asunnoissa”, Rahkonen kiteyttää.

”Trendit ja tarpeet muuttuvat jatkuvasti ja asuntojen täytyy elää niiden mukana”, summaa Lepistö.

Lähteet:

Tilastokeskus

Joo-kodit

Oikotie.fi

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*