”Olet hyödytön ihminen”− Nita Halonen kohtaa ennakkoluuloja arjessa ja somessa

Nita Halonen jakaa tietoa ja kokemuksiaan lievästä kehitysvammasta, neuropsykiatrisista haasteista sekä transsukupuolisuudesta. Kuva: Jaakko Koivukangas

Oululainen Nita Halonen on tunnettu kasvo sosiaalisessa mediassa, varsinkin Tiktokin puolella. Halonen jakaa tietoa ja kokemuksiaan lievästä kehitysvammasta, neuropsykiatrisista haasteista sekä transsukupuolisuudesta. Vuonna 2021 perustetulla Tiktok-tilillä on tällä hetkellä 22 000 seuraajaa. Aurinkoisena iltapäivänä oranssitukkainen Halonen saapuu hymyssä suin Rotuaarilla sijaitsevaan kahvilaan.

28-vuotiaalla Nita Halosella oli lapsena hankaluuksia osata kuukaudet ulkoa. Hän oppi myös kellonajat muita lapsia myöhemmin. Näille asioille löytyi selitys vasta aikuisiällä, kun hän sai tietää parikymppisenä olevansa lievästi kehitysvammainen. 

Kehitysvammaliiton mukaan kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikeutta oppia ja ymmärtää uusia asioita. Liiton sivuilla kerrotaan, että lievästi kehitysvammainen henkilö tulee toimeen varsin itsenäisesti ja tarvitsee tukea vain joillakin elämänalueilla. Nita Halosen avustaja auttaa häntä nykyään esimerkiksi arjen askareissa. 

”Tarvitsen tukea esimerkiksi ruuanlaitossa ja siivouksessa. Lääkärikäynnillä minun on hankalaa muistaa asioita, joten avustaja muistuttaa minua siitä, mitä minun pitää sanoa tai kertoa lääkärille”, Halonen kertoo.  

Lievästi kehitysvammaiset kohtaavat ennakkoluuloja 

Nita Halosen mukaan lievästi kehitysvammaiset kohtaavat paljon ennakkoluuloja ja vähättelyä. Ennakkoluulot näkyvät jopa työnhaussa ja terveydenhuollossa. Hänen mukaansa työnantajat eivät välttämättä palkkaa kehitysvammaisia ollenkaan töihin ja muut ihmiset saattavat päättää kehitysvammaisen omista asioista.

”Ihmisillä on sellaisia ennakkoluuloja, että kehitysvammaiset eivät osaa mitään, eivät ymmärrä mitään eikä kehitysvammaisilla ole omaa identiteettiä”, Halonen sanoo. 

Hän toivoisi, että kehitysvammaisille annetaan mahdollisuus päästä töihin. Lisäksi hänen toiveenaan olisi, että päätöksenteossa kuunneltaisiin ensimmäisenä henkilöä itseään. 

”Nykyään ihmisten mielipiteitä on vaikeampi muuttaa” 

Kehitysvammaisuus on vaikuttanut myös Halosen sukupuolenkorjausprosessiin. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen mukaan prosessiin kuuluu sukupuolen korjaushoito eli lääketieteellinen transitio. Hoidossa sukupuoliristiriitaa kokeva henkilö saa lääketieteellistä hoitoa muokkaamaan kehollisia ja sukupuolittuneita piirteitä oman identiteetin mukaiseksi. 

”Kehitysvamman takia minun on ollut vaikeaa ymmärtää, miten päästä itseä miellyttävään lopputulokseen”, hän kertoo. 

Transsukupuolisten asemasta on keskusteltu viime aikoina paljon mediassa ja eduskunnassa. Sanna Marinin hallitus on esittänyt uudistuksen translakiin, jossa muun muassa poistettaisiin vaatimus sukupuoltaan korjaavan henkilön lisääntymiskyvyttömyydestä. Seksuaalinen tasavertaisuus ry:n eli Setan mukaan vaatimus sterilisaatiosta loukkaa syvästi itsemääräämisoikeutta. Lakimuutos on herättänyt tunteita laidasta laitaan eri puolueiden edustajien välillä.  

Nita Halosen mukaan on hienoa, että tietoisuus ja keskustelu transsukupuolisuudesta on kasvanut ihmisten keskuudessa, mutta hänen mukaansa stereotypiat vaikuttavat edelleen ihmisten ajattelutapaan. 

”Nykyään ihmisten mielipiteitä on yhä vaikeampi muuttaa kuin ennen”, Halonen sanoo. 

”Kehitysvammaiset elävät tavallista arkea kuten muutkin” 

Tiktokissa suureen suosioon kasvanut Halonen saa päivittäin videoihinsa monenlaisia kommentteja. Kommentit ovat pääasiassa positiivisia ja kannustavia, mutta joukkoon mahtuu myös paljon julmia vihakommentteja.  

”Tiktokissa tulee semmoisia kommentteja kuten vitun kehari, vitun vammanen, sinusta ei ole mihinkään, oot hyödytön ihminen, vammaiset pitäisi tappaa ja oot oikeesti mies”, hän luettelee.  

Vihakommenttien kirjoittajat ovat yleensä nuoria, jotka yrittävät trollata eli tahallaan provosoida ja ärsyttää Halosta. Trollien kommentit eivät hetkauta, sillä Nita Halonen tiedostaa kommenttien takana olevan lapsia, jotka eivät ymmärrä täysin netin käytöstapoja.  

Vammaisaktivismilla Halonen pyrkii levittämään arjen tietoa siitä, millaista on olla vammainen. Hän muistuttaa, että ketään ei tulisi syrjiä kehitysvamman perusteella.  

”Kehitysvammaisia on joka paikassa ja heillä on monenlaisia taitoja. Kehitysvammaiset elävät samanlaista arkea ihan kuten muutkin, jos heille annetaan siihen mahdollisuus”, Halonen sanoo. 

Lähteet:

Kehitysvammaliitto: Kehitysvammaisuus

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus: Sukupuolen korjausprosessi

Seta ry: Translaki

Eduskunta: Translain uudistaminen


Nita Halonen

  • 28-vuotias.
  • Asuu Oulussa.
  • Tekee Tiktok-videoita nimellä Seafinfan94.
  • Jakaa tietoa myös Instagramissa nimellä Nitskupitsku.
  • Tykkää pelaamisesta ja elokuvien katselemisesta.
Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*