Muuttuvan Raksilan asukkaat haluavat säilyttää historiallisen puutaloalueen tunnelman

Teuvo Pakkalan katu kulkee alueen urheilupaikkojen ja koulujen sekä Puu-Raksilan välissä. Kuva: Toni Keränen

Oulun keskustan kupeessa sijaitseva Raksilan kaupunginosa on osana useampaa tulevaisuuden rakennus- ja muutoshanketta. Kehityshankkeisiin lukeutuu jo pidemmän aikaa käsiteltyjä asioita, kuten markettialueen ja asemaseudun uusiminen sekä uusimpana Oulun yliopiston keskustakampus. 

Raksilan asukasyhdistykselle tärkein hanke on historiallisen Puu-Raksilan suojelukaava, jolla pyritään varmistamaan Puu-Raksilan säilyminen uusiutuvan asuinalueen keskellä myös tulevaisuudessa. 

”Asukasyhdistyksen liikenne- ja kaavatyöryhmä on tiiviissä yhteistyössä kaupungin kaavatoimen kanssa viemässä tätä hanketta eteenpäin ja pyrkii samalla varmistamaan, että raksilalaisten mielipiteet ja näkökannat tulevat huomioiduksi”, Raksilan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Pudas painottaa. 

Muihin alueelle sijoittuviin hankkeisiin asukasyhdistys ei ota kantaa. Pudas kuitenkin ilmaisee, että jokaisella raksilalaisella on tulevaisuuden suunnitelmista oma mielipiteensä. Hänen mukaansa asukasyhdistys ei pyri vaikuttamaan hankkeiden sisältöön tai teknisten ja kaupallisten päätösten ja suunnitelmien tekemiseen, mutta yksittäiset raksilalaiset voivat halutessaan vaikuttaa päätöksentekoon julkisen ja poliittisen vaikuttamisen keinoin.

Pudas toteaa, että hankkeiden eteneminen on hidasta ja siinä on asukkaiden kannalta hyviä ja huonoja puolia. Mitä enemmän hankkeiden toteutumiseen menee aikaa, sitä kauemmin Raksila säilyy nykyisellään, mutta toisaalta alueen kokonaisvaltainen kehittyminen viivästyy.

Tällä hetkellä käynnissä ovat Raksilan pelastusaseman muutostyöt, mutta muiden hankkeiden toteutuspäätöksiä ei ole lyöty lukkoon. Asukasyhdistys toivoo, että seuraavaksi vahvistettaisiin Puu-Raksilan suojelukaava. Muiden muutoksien valmistumisaikataulut ovat toistaiseksi useiden vuosien päässä.

”Ihanteellista olisi, että kyettäisiin luomaan yhtenäinen kokonaiskuva Raksilasta, jota voitaisiin käyttää kehittämisen pohjana laaja-alaisesti epäyhtenäisen palapeliratkaisun sijaan”, Pudas ehdottaa.

Raksilan pelastusaseman muutostyöt ovat yksi alueella jo tällä hetkellä näkyvistä muutoshankkeista. Nyt käynnissä ovat purkutyöt. Kuva: Toni Keränen

Lajinsa viimeinen Oulussa

Raksila on säilyttänyt vanhan ilmeensä puutalojen, vehreiden pihojen ja puistoalueiden muodossa. Vastaavat alueet ovat Suomen suurissa kaupungeissa harvassa. Oulun Raksilaa verrataan esimerkiksi Tampereen Pispalaan. 

Oulun kaupungille Raksila kuvastaa modernin teollistumisen historiaa noin sadan vuoden ajalta. Asuinalue jakaantuu Kivi- ja Puu-Raksilaan, joiden asukkaat ovat läpileikkaus monesta eri elämäntilanteissa olevista ihmisryhmistä. 

Kumpaakin Raksilan puolta edustavat asukkaat ovat viehtyneet keskustan läheisyyteen sekä puu-Raksilan tuomaan rauhalliseen tunnelmaan. 

”Puu-Raksilassa jokainen talo ja asunto on ainutlaatuinen, ainakin sisältä. Se on viimeinen yhtenäinen puutaloalue, jota ei ole uhrattu kaupungin kehitykselle”, Pudas huomauttaa.

Tärkeimpiä asioita, joita Raksilassa tulisi säilyttää, ovat asukasyhdistyksen mukaan puutaloalueen lisäksi moninainen asukaspohja sekä keskeisten palveluiden saatavuus.

Raksilalaisten keskuudessa oman alueen historian tunteminen ja sen ylläpitäminen koetaan tärkeäksi. Viime aikoina Raksilassa on ollut käynnissä muutosvaihe, jossa vanhempi väestö muuttaa pois Raksilasta ja tilalle muuttaa nuorempaa ikäluokkaa, erityisesti lapsiperheitä. 

Heikki Pudas kertoo, että Raksilan alueella yhteisöllisyys on vanha perinne, joka on aiemmin ollut luonnollinen osa naapureista ja yhteisöstä välittämisessä. Raksilan kaltaisella alueella asukkaiden osallistuttaminen yhteisölliseen toimintaan on helpompaa, mutta nuoremmilla sukupolvilla ei välttämättä ole kokemusta siitä vanhojen ikäluokkien tavoin.

”Nykyään yhteisöllisyyden arvostus on ollut jo jonkin aikaa nousussa”, Pudas nostaa esiin.

Raksilan asukasyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Pudas on asunut Raksilassa ensimmäisen kerrran yli 20 vuotta sitten. Muutamia vuosia sitten hän muutti takaisin kotoiseen Puu-Raksilaan. Kuva: Kaisa Pudas

Raksilalaiset kokevat, että tulevaisuuden hankkeissa on ajateltu hyvin alueen historian säilyttämistä, mutta huolta aiheuttavat erityisesti alueen liikennejärjestelyt. Raksilan alueen koulujen ja päiväkotien varrella kulkevan Teuvo Pakkalan kadun vilkas liikenne on merkittävä onnettomuusriski. 

Toinen närää herättävä liikennejärjestelyihin liittyvä ongelma on Raksilan katujen rajoittamaton pysäköinti. Useat ihmiset käyttävät katuja pitkäaikaispysäköintiin tai väliaikaiseen pysäköintiin esimerkiksi tapahtumien aikaan niin, että asukkaiden kulku omille pihoilleen vaikeutuu. 

Raksilan asukasyhdistyksen tavoitteena on, että Raksilan ja sen ympäristössä olevien kehityshankkeiden vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintitarpeisiin selvitettäisiin kokonaisvaltaisesti.

Jo kymmenen vuoden päästä Raksilan alue voi olla täysin erilainen, mitä se on tällä hetkellä. Puu-Raksila säilyy paikallaan, mutta uudisrakentamisen ja kehityshankkeiden kautta alue tullaan liittämään entistä vahvemmin osaksi keskustaa. 

”Teoriassa lienee mahdollista, että ensi vuosikymmenen alkupuolella yliopistokampus, uusi markettialue ja ’matkakeskusratkaisut’ ovat toiminnassa”, Pudas pohtii toiveikkaana. 

Share

1 Comment

  1. Raksilaan voisi rakenta P-Pohjanmaan Päivystyssairaalan 24/7 , matalia esteettömiä Vanhenmevanväistön Puu/Kivi kerrostaloja (sairaala lähellä). Kohtuulinen kauppakeskus, katettu /2keros p-alue.

Vastaa käyttäjälle Pertti a manninen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*