On melko viileä ilma, mutta kirkkaalta taivaalta paistava aurinko lämmittää mukavasti. Ihmisiä alkaa kerääntyä Toripolliisin ympärille. Nuori ruskeahiuksinen nainen aurinkolasit kasvoillaan puhuu megafoniin. Hän kehottaa ihmisiä hakemaan luotaan valmiiksi tehtyjä kylttejä ja banderolleja. Pian harjoitellaan huutoja, sillä marssin alkaminen lähestyy.
Syyskuussa järjestettiin tämän vuoden suurin ympäristömielenosoitus, Metsämarssi. Kuudessa kaupungissa ympäri Suomen marssittiin samaan aikaan, myös Oulussa. Tapahtuma järjestettiin Suomen metsien ja hiilinielujen suojelun puolesta.
”Metsät suojelee meitä”, nainen huutaa megafoniin, ”suojellaan me metsiä”, muut vastaavat. Kauppatorilla pian marssiin lähtevät harjoittelevat monia eri huutoja. Tunnelma on rauhallinen, mutta odottava. Ihmiset vaikuttavat innokkailta, koska pääsevät puolustamaan heille tärkeää asiaa. Viimeistä vapaana olevaa kylttiä tarjotaan kouluikäiselle lapselle, joka ottaa sen mieluusti vastaan.
Maankäyttösektori kääntynyt päästölähteeksi
Metsämarssi järjestettiin, koska aiemmin tänä vuonna selvisi, että maankäyttösektori on vuonna 2021 ensimmäistä kertaa muuttunut hiilinielusta päästölähteeksi. Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus (Luke) tiedottivat asiasta toukokuussa. Maankäyttösektorin päästöt ovat aiemmin olleet pienemmät kuin poistumat, eli se on ollut merkittävä hiilinielu. Maankäyttösektori tarkoittaa maatalousmaan, metsätalouden ja muun maan käytön muodostamaa kokonaisuutta. Tiedotteessa tilastokeskuksen yliaktuaari Sini Niinistö kertoo muutoksen nielusta päästölähteeksi johtuvan erityisesti uudesta puuston kasvun arviosta ja lisääntyneistä hakkuista. Viime vuonna metsien hakkuut nousivat ennätyslukemiin. Metsät ovat edelleen hiilinielu, mutta muiden maankäyttöluokkien päästöt ylittävät metsien nielut.
Talousmetsätkin ovat Suomelle tärkeitä. Metsäteollisuus on merkittävä hyvinvoinnin edistäjä Suomessa. Se kattaa Suomen tavaraviennistä noin viidenneksen. Metsäteollisuus on keskeinen osa Suomen taloutta, ja se työllistää paljon ihmisiä. Vuonna 2018 metsäteollisuuden yritykset työllistivät suoraan lähes 42 000 ihmistä.
Ympärillä kuuluu puheensorinaa ja ohikulkijoita pysähtyy ihmettelemään, mistä on kyse. Oulun Metsämarssiin on saapunut suuri joukko ihmisiä, jotka kaikki jakavat yhteisen huolen Suomen metsistä. Heihin kuuluvat myös Anni Manninen ja Annika Helamo. He ovat lähdössä marssimaan, koska ovat huolissaan siitä, miten Suomen metsiä käytetään ja kohdellaan. Yksilötasolla metsien suojelu on haastavaa, mutta Manninen kertoo esimerkiksi lahjoittavansa rahaa Luonnonperintösäätiölle. Säätiö ostaa lahjoituksilla luonnonalueita rauhoittaakseen ne. Myös luonnonsuojelujärjestöjen toimintaan on mahdollista lähteä mukaan. Helamo toteaa, että jos siihen ei ole jaksamista tai resursseja, pelkkä tiedon levittäminen esimerkiksi somessa on tärkeää. Hänen mielestään tällaiset marssit ovat tärkeitä myös tiedon levittämisen kannalta, koska monet suomalaiset eivät tiedä miten huolestuttava tilanne on.
Suomessa metsää kyllä riittää, mutta huolenaiheena ovat juuri luonnontilaiset metsät, jotka ovat vähissä koko Euroopassa. Suomen metsämaista noin kahdeksan prosenttia on suojeltu ja vain osa niistä on luonnontilaisia metsiä. Yksi Metsämarssin vaatimuksista hallitukselle oli, että kaikki loputkin suojelemattomat luonnontilaiset metsät suojeltaisiin. Luonnontilaisella metsällä, eli aarniometsällä, tarkoitetaan sellaista metsää, jota ihminen ei ole muokannut. Ne ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Esimerkiksi monet uhanalaiset metsälajit ovat riippuvaisia lahopuusta, jota on erityisesti aarniometsissä.
”Suomalainen meni metsään ja löysi sieltä kansallistunteen”
”Pysytään yhdessä voimakkaina metsien puolesta”, kuuluvat järjestäjien viimeiset tsemppisanat ennen marssin alkua. Marssijat asettuvat jonoon ja lähtevät liikkeelle. Mukana on noin sata ihmistä. Kaupungilla olijat eivät voi olla huomaamatta ja kuulematta heitä. Ihmisiä pysähtyy kiinnostuneina seuraamaan tapahtumaa, joku ohikulkija jopa liittyy puolimatkassa mukaan. Marssi kiertää Valkean läpi Rotuaarin aukiolle, jossa ohjelmassa on muun muassa puheita ja musiikkiesityksiä. Järjestäjät kertovat puheissaan metsien tilanteesta ja marssin vaatimuksista.
Koomikko Iikka Kivi astuu lavalle ja toteaa suuren osallistujamäärän kertovan siitä, että tietoisuus asiasta on lisääntynyt ja että suomalaiset kokevat metsät omikseen. Kivi lausuu kirjoittamansa runon Suomalainen meni metsään. ”Suomalainen meni metsään ja löysi sieltä kansallistunteen, suomalaisuuden juuret”, runo kuului.
Reilu tunti on jo vierähtänyt Rotuaarin aukiolla. Osa ihmisistä on jo lähtenyt. Aurinko paistaa enää vain toiselle puolelle aukiota, jonne suurin osa yleisöstä on kertynyt. Viimeisenä lavalle nousee villaponchossaan muusikko Dule eli Tuuli Jartti. Hänen heleä lauluäänensä on kaunis lopetus Metsämarssille.
Lähteet:
Luonnonvarakeskus: Tukkipuun hakkuissa ennätykset rikki vuonna 2021
Maa- ja metsätalousministeriö: Metsäteollisuus Suomessa
Metsäteollisuus: Talous ja kansainvälinen kauppa
Maa- ja metsätalousministeriö: Metsien monimuotoisuus ja suojelu
Kommentoi