Luonnon aistimista ja lähdevettä

Pilpasuon laavun tuntumassa on lähde, jossa on juomakelpoista vettä. Kuva: Reetta Kehus

Aamun viileys yrittää tunkeutua takinkauluksesta, mutta kävellessä tulee lämmin. Aurinkoa ei näy vielä, ja ilma on kylmän kosteaa. Askel tuntuu kevyeltä.

Kohteena on Pilpasuon laavu. Sinne pääsee useaa eri reittiä, ja yksi lähtöpiste sijaitsee Sankivaaran golfkentän tuntumassa. Golfkenttä on helpon automatkan päässä, ja matkaa kertyy yhteensä noin 15 kilometriä Oulun keskustasta.

Muutaman sadan metrin päässä autolta vastassa on käsikäyttöinen viiden hengen lautta, jolla voi ylittää kapean joen. Lautalle saapuvat koiranulkoiluttajat tiedustelevat lautan käyttökunnosta, sillä heidän mukaansa köysi oli aiemmin ollut poikki. He alkavat siirtämään lauttaa toiselle puolelle. Mukana oleva koira ei pidä narisevasta äänestä, joka syntyy köyden liikkuessa metallirenkaassa. Joen toisella puolella odottava pyöräilijä naurahtaa tulleensa juuri sopivaan aikaan, kun lautta rantautuu hänen eteensä.

Retkeilyä harrastavan Anniina Haanpään mielestä Pilpasuon laavu on yksi parhaimmista. Se on tullut tutuksi jo lapsuudessa sekä myöhemmin partiossa. Haanpää tietää kertoa, että syksyisin Pilpasuolla riittää retkeilijöitä ja marjastajia.

Pilpasuon luontopolulla on kaksi erimittaista reittiä. Erityisesti lyhyempi reitti sopii hyvin lapsille, sillä se on vain yhden kilometrin mittainen. Pidemmällä polulla, Aistireitillä, on pituutta seitsemän kilometriä, ja reittien varrella on aisteja herkistäviä tehtäviä.

Maisema alkaa näyttää tutulta, ja pian näköpiiriin kantautuu laavun katonharja. Nuotio on jo täydessä liekissä. Keskipäivän aikaan syyskuisena sunnuntaina laavulla parveilee retkeilijöitä.

Haanpään mielestä Aistireitti on täydellinen luontopolku pituutensa puolesta. Hän toteaa, että aina ei ole pakko lähteä koko päiväksi retkeilemään.

Reittejä myös liikuntarajoitteisille

Myös Koiteli soveltuu hyvin lapsiperheille. Kosken kuohunnasta ja kauniista maisemista voi nauttia useilla tulentekopaikoilla. Alueella on hyväkuntoiset reitit, jotka ovat pääosin esteettömiä. Pysäköintialueelta on lyhyt kävelyreitti Koitelinkoskelle.

Haanpää kertoo, että Kalamäellä Jäälissä on myös liikuntarajoitteisille soveltuva reitti laavuineen. Laavun lisäksi kyseisellä paikalla on lintutorni ja näköalatasanne, joihin on myös esteetön pääsy. Lisäksi elokuussa Kalamäen ja Koitelin välille avattiin uusi vaellusreitti.

Golfkentän vierestä lähtevän reitin varrella on käsikäyttöinen lautta. Kuva: Reetta Kehus

Retkikohteet muuttuvat vuodenaikojen mukaan

Ruskan kauneimmat hetket alkavat olla takanapäin, mutta vielä toistaiseksi luonto tarjoaa värikästä ihasteltavaa. Nuotion savu kirvelee välillä silmiä, mutta tuli luo leppoisaa tunnelmaa. Savun tuoksu sekoittuu maatuneisiin lehtiin sekä suolta leviävään kosteuden tuoksuun. Koirat melskaavat keskenään, ja lapset kokeilevat rajojaan kiipeilemällä laavun katolla.

Haanpää kehuu myös Letonniemeä hyväksi retkeilykohteeksi. Alueella on nuotiopaikan lisäksi lintutorni, jossa hän kertoo nähneensä lintubongareita. Letonniemessä on helppo käydä paistamassa makkaraa, vaikka ihan tavallisena arki-iltana.

Haanpää kuitenkin harmittelee, että Letonniemi on keväisin melko märkä paikka, kuten myös Kalimeenlampi. Jälkimmäinen kohde on kuitenkin hänen mieleensä, ja hän kertoo muutenkin retkeilevänsä mieluiten syksyllä. Letonniemi on talvella hyvä kohde, koska silloin voi käydä jään päällä kävelemässä ja nauttimassa merimaisemasta.

Suomaisemasta nautiskellaan Pilpasuolla. Ritilä on täynnä makkaroita, joiden valmistumista retkeilijät odottavat. Tulen äärellä käydään keskustelua lähiluonnosta sekä punalehtisistä koivuista. Savun lisäksi nuotion ympärillä leijailee hyväntuulisuus ja kiireettömyys. Eräs retkeilijöistä käy huuhtomassa nokipannun juomakelpoisessa lähdevedessä.

Reppuun on pakattu voileipiä ja lakritsia, ja myös Haanpää ottaa mielellään retkille evääksi leipää. Ruoasta puhuttaessa hänen mieleensä kumpuaa tärkeä lapsuusmuisto: suklaapatukka eväänä hiihtoretkellä.

Nuotion äärellä istuttua olo on levännyt ja mieli tyyni. Vatsa on täynnä, ja makeanhimokin on taltutettu. Pian laavulle saapuu lisää retkeilijöitä, joten on aika väistyä. Aurinko on jo melko korkealla, ja autolle päin patikoidessa tulee jopa vähän kuuma.

Lähteet:

Oulun kaupunki
Visit Oulu
Mun Oulu

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*