Ketsuppipullosta on tehty raketti, vesipyssy ja pesäpallomaila – luontokoulussa kannustetaan esineiden uusiokäyttöön ennen kierrättämistä

Hönttämäen koulun aulan seinällä komeilee Vihreä lippu. Kuva: Elina Niskasaari

Hönttämäen koulun oppilaat kokevat kierrättämisen tärkeäksi ja pyrkivät omalla toiminnallaan ehkäisemään luonnon kuormitusta. Timosenkosken luontokoululla järjestettävillä luontokoulupäivillä kierrätystä harjoitellaan muun muassa käsinukkejen avulla.

Hönttämäen koulun seinällä komeilee Vihreä lippu. Se tarkoittaa, että kaikessa koulun toiminnassa huomioidaan ympäristövaikutukset. Vihreä lippu on valtakunnallinen kestävän kehityksen ohjelma päiväkodeille, kouluille ja oppilaitoksille. Se on osa kansainvälistä Eco Schools -ohjelmaa, joka toimii 68 maassa ympäri maailman.

Oulussa on jo lähes viisikymmentä Vihreä lippu -sertifioitua koulua ja päiväkotia. Lapset oppivat Vihreä lippu -toiminnan kautta muun muassa kierrätystä, uusiokäyttöä, sekä energian ja veden säästäväistä käyttöä.

”Vihreä lippu tarkoittaa, että me kerätään roskia luonnosta pois ja pidetään luonto siistinä”, kertoo Santeri, 11. ”Ja me seurataan kaikkea lämmön, sähkön ja veden kulutusta.”

”Kierrätystä ja energian säästämistä, ja yritetään saada ilmastoa paremmaksi”, jatkaa Jesse, 11.

Myös kotona kiinnitetään huomiota ympäristöasioihin, ja keinot ovat hyvin samanlaisia kuin Vihreä lippu -koulussakin: ”Meillä ainakin kierrätetään, ja myös syödään kaikki ruoka mitä otetaan”, kertoo Iida, 8.

Hönttämäen koululla maitopurkeista askarreltiin linnunpönttöjä. Kuva: Elina Niskasaari

Kierrätystä opetellaan jätejengin matkassa

Timosenkosken luontokoulu on Suomen pohjoisin luontokoulu. Siellä järjestetään luontokoulupäiviä oululaisille alakoululaisille ympäri vuoden.

Luontokoululla on eri ikäluokille sopivia ympäristökasvatuksellisia ohjelmia. Koululla opitaan kierrätyksestä ja luonnon puhtaanapidosta, mutta myös ympäröivistä luonnonilmiöistä ja eliöistä. Kouluryhmille vierailupäivät ovat maksuttomia.

Timosenkosken luontokoulun pihapiirissä on useita lintujen asumuksia ja ruokintapaikkoja. Kuva: Elina Niskasaari

Luontokoulun opettaja Outi Mustonen kertoo lasten ja nuorten olevan pääasiassa motivoituneita luonnon puhtaanapitoon.

”Pienten oppilaiden kanssa muodostetaan jätejengi, ja mietitään yhdessä roskien lajittelua. Isompien opiskelijoiden kanssa pohditaan, miten voi omalla käytöksellä ja toiminnalla helpottaa luonnon kuormitusta ja vähentää jo roskien syntymistä”, Mustonen kertoo.

”Vanhemmista oppilaista huomaa selkeästi, että joissain perheissä ympäristöasiat ovat arkipäivää. Sitten taas joissain perheissä niitä ei juurikaan ajatella, ja silloin on tietenkin erityisen tärkeää että näitä asioita opetellaan täällä.”

”Jätejengin eli pienten alakoululaisten kanssa ollaan mietitty uusiokäyttöä, eli että kuinka voisi käyttää esineen uudelleen ennen kuin sen laittaa kierrätykseen. Ketsuppipullosta on tullut esimerkiksi vesipyssy, raketti tai pesäpallomaila”, Mustonen nauraa.

 

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*