Moninkertaisen arvokisahiihtäjän Teemu Kattilakosken uran lopettamisesta on kulunut lähes kuusi vuotta. Oulussa asuva Kattilakoski koki menestyksekkäimmän hetkensä vuonna 2009, jolloin hän juhli Liberecin MM-kisoissa joukkuekisan pronssia.
Tätä nykyä Kattilakosken aika menee hänen ja myös entisen maajoukkuehiihtäjän Lauri Pyykösen perustaman urheilun maahantuontiyrityksen parissa. Elämä pyörii myös lasten harrastusten ympärillä, joten miehen omalle kuntoliikunnalle jää vähän aikaa. Samalla Kattilakoski on kuitenkin päässyt irrottautumaan urheilijan elämästä, joka oli kaiken upeuden ohella myös yksitoikkoista elämää jatkuvine kisoineen ja lenkkeineen.
”Kun 15-20 vuotta kiertää hiihtämisen takia samoja paikkoja, siihen alkaa kyllästyä. Valmentaminen ei innosta minua ainakaan tällä hetkellä, sillä se toistaisi sitä samaa, mitä olen yli puolet elämästäni tehnyt. Joka tapauksessa ainutlaatuista aikaa se urheilijan elämä oli.”
Kattilakosken mukaan urheilu-ura on toiminut hyvänä kasvattajana ja tuonut pitkäjänteisyyttä urheilijan jälkeiseen elämään.
”Se että urheilijana piti tehdä kovasti töitä saavuttaakseen tuloksia, on auttanut tuolla yrityselämässä. Pettymyksiä on osannut myös varmasti käsitellä paremmin, kun on olemassa urheilutausta”, tuumii kahdesti kahdeksanneksi MM-kisoissa henkilökohtaisella matkalla sijoittunut mies.
Alkukauden menestys tärkeässä roolissa
Kattilakoski seuraa kansainvälistä maastohiihtoa silti edelleen tarkasti. Suomalaisittain uusi maastokausi on käynnistynyt loistavissa merkeissä Iivo Niskasen voitettua ja suomalaisten kerättyä useita palkintopallisijoja. Räväkkä alkukausi nostaa odotuksia maaliskuussa käytäviin Lahden MM-hiihtoihin.
”Lähtötilanne on ainakin erinomaisen hyvä. Meillä on monta potentiaalista mitaliehdokasta niin miehissä kuin naisissakin.”
Parin vuotta sitten heikosti sujuneiden MM-kisojen jälkeen on ollut havaittavissa pettymystä suomalaista maastohiihtoa kohtaan. Kattilakoski sanoo, että potentiaalia on ollut kuitenkin koko ajan muhimassa.
”Esimerkiksi viime vuosi oli kokeilukausi ja harjoittelun suhteen mentiin monen urheilijan kohdalla yli. Potentiaali on ollut kuitenkin koko ajan olemassa, kun kaikki menee vain hyvin ja pysytään terveinä.”
Kattilakoski sanoo, että Suomen hiihtoliitto tarvitsee menestyksekkäitä MM-kisoja. Kotikisojen kiinnostavuudelle alkukauden menestys luo hyvää pohjaa.
”Hiihtoliiton talous on huonossa tilassa, joten MM-kisat ovat varainhankinnan suhteen erittäin tärkeässä osassa. Jos suomalaisia mitalisteja ei olisi alkukauden näytöillä näköpiirissä, ei yleisöä tulisi paikan päälle seuraamaan kotikisoja. Siinä mielessä nyt alkukaudesta pärjääminen on tärkeää.”
Puhdasta urheilua on olemassa
Kansainvälistä maastohiihtoa on ravisuttanut viime aikoina naisten kärkihiihtäjiin jo useita vuosia lukeutuneen Therese Johaugin dopingkäry. Johaug on myöntänyt saaneensa klostebol-nimistä kiellettyä ainetta huulirasvasta rohtuneisiin huuliinsa, mutta hän väittää, ettei tiennyt sen sisältävän dopingia.
”En usko, että kyseessä olisi mikään vahinko”, Kattilakoski sanoo.
Norjan antidopingliitto esitti viime kuun lopussa Johaugille 14 kuukauden kilpailukieltoa, joka mahdollistaisi urheilijan pääsemisen vuoden 2018 talviolympialaisiin. Kattilakoski pitää kieltoa liian lyhyenä.
”Kyllä tuosta olisi pitänyt vähintään kahden vuoden kilpailukielto tulla. Tuolla tavoin Norja yrittää vain saada Johaugin olympialaisiin mukaan”, näkee Kattilakoski, joka kuitenkin lisää, että tuomio saattaa vielä koventua.
Kattilakosken mukaan tällaiset käryt ovat urheilussa harmillisia sen takia, että jotkut yleistävät kaikkien käyttävän kiellettyjä aineita.
”Se menee suurella yleisöllä helposti yleistämiseen. Siellä kärkipäässä on aivan varmasti urheilijoita, jotka pärjäävät puhtain konstein”, Kattilakoski luottaa.
Kommentoi