”Hiekkaranta ja lämmitetty laituri, tarpeeksi syvä ranta, että pääsen heti kastautumaan kokonaan. Miellyttävä pukuhuone ja sen yhteydessä ravintola, josta saisin ostettua kahvit ja vaikka aamupalankin samalla reissulla.”
Näin Marko Härkönen kuvailee unelmiensa talviuintipaikkaa. Oulussa vaihtoehtoina ovat Tuiran uimaranta ja Ouluntullin monttu. Näistä kumpikaan ei täytä ihannetta, mutta siitä huolimatta Härkönen viihtyy hyisen lajin parissa jo neljättä vuotta.
Kylmäaltistumisella on henkisiä ja fyysisiä terveysvaikutuksia
Härkönen kertoo päätyneensä jäiden pariin kaverinsa kautta, joka aloitti Wim Hof -metodin kokeilun. Kyseessä on hengitysharjoitus, jolla kerrotaan olevan moninaisia terveyttä edistäviä vaikutuksia aina kylmänsietokyvyn kasvamisesta optimaalisen hormonitasapainon säilymiseen. Härkönen toteaa metodin sopivan hyvin talviuintiharrastuksen oheen, sillä vedessä vietetään jopa useita minuutteja. Avantouintisuoritus kestää puolestaan alle kuusikymmentä sekuntia.
”Olen pystynyt olemaan vedessä kerrallaan neljä minuuttia. Kastaudun kaulaa myöten siten, että ruskean rasvan aktivointi maksimoituu.”
Erikoislääkäri Milja Holstilan väitöstutkimuksen Multimodality Imaging of Brown Adipose Tissue (Turun yliopisto, 2018) mukaan suurin osa ruskeasta rasvasta sijaitsee solisluiden alla ja kaulassa ja rasva aktivoituu kylmässä. Toisin kuin valkoinen rasva se polttaa energiaa varastoimisen sijaan. Näin se auttaa ihmistä sietämään kylmää, mutta myös pysymään hoikempana ja terveempänä.
Aamuinen kylmäaltistus auttaa Härköstä palautumaan vaativista kamppailulajitreeneistä, ja hän tuntee olevansa terveempi vuoden ympäri. Wakeboarding-harrastuksen parissa vuosia sitten vammautuneen olkapään jatkuva kipukin väistyy hetkeksi.
”Kylmäaltistus auttaa selviytymään hermosäryn kanssa. Tunnen, että talviuinti edesauttaa arkeen latautumista, ja saan pukattua kipuja taka-alalle.”
Härkönen kokee, että kylmällä vedellä on ajoittain jopa meditatiivinen vaikutus. Tämä kuitenkin vaatii sen, että saa viritettyä itsensä oikeaan mielentilaan.
”Parhaan kokemukseni talviuinnin parissa sain eräänä aurinkoisena pakkaspäivänä. Olin yksin vedessä ja pääsin siellä jonkinlaiseen zen-tilaan”, hän muistelee.
Alijäähtynyttä vettä ja kuumaa kahvia
Härkönen käy uimassa usein painiporukan kanssa aamutreenien jälkeen ennen auringonnousua, toisinaan myös yksin. Hänen mukaansa uintikokemus onkin parhaimmillaan kovan treenin jälkeen kunnon pakkasella. Varusteiksi riittää uimahousut, pyyhe ja pipo. Paljaat kädet ja jalkaterät toimivat hyvinä kehonlämmön mittareina.
”Jotkut käyttävät neopreenitossuja ja hanskoja. Omasta mielestäni ne ovat huijausta ja häiritsevät kokemusta”, Härkönen toteaa ja lisää, ettei keho täysin totu kylmäaltistukseen, vaan jokainen kerta on erilainen ja sykähdyttävä.
Aina olosuhteet eivät ole talviuimarille kuitenkaan optimaaliset.
”Mieleeni jäi yksi kerta, kun tuuli puhalsi noin 20 metriä sekunnissa ja taivaalta vihmoi alijäähtynyttä vettä. Lisäksi joen vesi oli niin matalalla, että jouduin kahlaamaan ties kuinka pitkälle, ennen kuin pääsin kastautumaan.”
Joskus vaatteet on vaihdettu taivasalla, mutta yleensä käytettävissä on lämmin pukukoppi.
”Usein jollakin porukasta on termospullossa kahvit mukana. Uinnin päälle jäämme toviksi koppiin istuskelemaan ja jutustelemaan niitä näitä.”
Oulussa on satoja lajiharrastajia
Härkönen kokee lajin muuttuneen hieman trendikkäämpään suuntaan, vaikka omakohtaisesti hän ei ole huomannut harrastajamäärässä kasvua, vaihtuvuutta kylläkin.
Oulun Talviuimarit ry:n puheenjohtaja Salla Lamminpää kertoo Forum24-lehden haastattelussa (16.9.2020) että Tuiran uimarannan pukukoppien kautta käy vuorokaudessa parhaimmillaan kolmesataa uimaria. Seuran jäsenistä noin kymmenen kilpailee talviuinnissa aktiivisesti, ja menestystä on tullut maailmanmestaruustasollakin. Kilpailuissa uitavat matkat ovat 25 ja 50 metriä.
Härkönen ei ole lähtenyt uimaan matkaa, vaikka nuorempana harrastikin kilpauintia. Hänelle kyseessä ei ole urheilusuoritus, vaan keino kehon ja mielen palautumiseen ja latautuminen edessä olevaan päivään.
Kommentoi