Lakialoite hävikkiruoan pakollisesta jakelusta ei saa kannatusta oululaisilta kauppiailta. Lakialoitteessa esitetään, että myynnistä poistuva syömäkelpoinen elintarvike pyritään jakamaan ruoka-apuun tai muuten käyttämään hyödyksi. ”Meillä tätä mallia jo toteutetaan. Ruokaa ei kaatopaikalle laiteta, vaan ne menevät hyväntekeväisyyteen tai biopolttonesteeksi”, kertoo valikoimapäällikkö Janne Tapio osuuskauppa Arinasta.
Nykykäytännön mukaan elintarvikkeiden antaminen ruoka-apuun, biopolttoaineeksi tai eläinten rehuksi perustuu vapaaehtoisuuteen.
Ranskassa ruokajätteiden tuottaminen marketeissa on lain nojalla kielletty: syömäkelpoiset, myymättä jääneet tuotteet on lahjoitettava hyväntekeväisyyteen, kompostoitavaksi tai eläinten rehuksi. ”Ranskan malli olisi meille Suomeen ihan hyvä, mutta järjestelmä täytyy miettiä niin hyväksi ja tasapuoliseksi, että kaikille on mahdollista jakaa tuotteita eteenpäin”, sanoo kauppias Pekka Rantala Ruskon Citymarketista.
Paljonko hävikkiä?
Päivittäistavarakauppayhdistyksen mukaan kauppojen arvioima määrä elintarvikehävikistä on 1,7 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa kauppojen osalta ruokahävikin määräksi vuosittain noin 12-14 kiloa per henkilö. Kauppojen osuus koko elintarvikeketjun ruokahävikistä on viidesosa. Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksista, joiden osuus elintarvikejätteestä on liki kolmasosa
Kaupat ennakoivat tilattavat määrät tarkoin, jotta hävikki olisi mahdollisimman pientä. ”Moni yllättyy, kuinka vähän myynnistä joudutaan poistamaan tavaraa päiväysten vuoksi”, kertoo Janne Tapio osuuskauppa Arinasta. ”Kun päiväys alkaa lähestyä, tuotteet hinnoitellaan -30 % -punalapulla – nämä laputetut kelpaavat todella hyvin asiakkaille, joten sen vuoksi hävikkiin saakka tavaraa jää todella vähän”, hän jatkaa.
Parasta ennen ei ole viimeinen käyttöpäivä
Eviran ohjeistus elintarvikkeiden antamisesta muuttui vuonna 2013, jonka myötä kauppojen ei ole enää tarvinnut heittää päiväystuotteita kaatopaikalle. Parasta ennen –merkityt tuotteet voidaan antaa esimerkiksi ruoka-apuun. ”Kaupalle muutos ei ollut suuri, mutta sen myötä yhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat aktivoituivat”, Janne Tapio kertoo.
”Viimeinen käyttöpäivä –tuotteet voidaan myös antaa ruoka-apuun, mutta ne tulisi pakastaa ennen viimeistä käyttöpäivää”, kertoo Pekka Rantala Ruskon Citymarketista. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi pastöroimattomat maitotuotteet, tuore kala sekä lihatuotteet. Eviran ohjeen mukaan herkästi pilaantuvat tuotteet tulisi pakastaa joko kaupan tai ruoka-apua jakavan tahon tiloissa. Tuotteiden kuljetuksissa tulee ottaa huomioon kylmäketjun katkeamattomuus.
Kaikilla elintarvikealan toimitsijoilla on vastuu lahjoittamiensa elintarvikkeiden turvallisuudesta, myös hyväntekeväisyysjärjestöillä. Kaikki helposti pilaantuvia tuotteita jakavat tahot kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin. Myös kuluttajalla on vastuu: mikäli ruoka-avusta saatu elintarvike vaikuttaa pilaantuneelta, sitä ei tule syödä.
Ruoka-apua joka päivä
Ruoka-apua tarjoavia tahoja on Oulussa muutama. Toimitsijoina on seurakuntia, rekisteröityneitä yhdistyksiä sekä yksittäisiä vapaaehtoisia.
Yksi taho on MuKavat ry, joka kerää ennalta sovittujen kauppojen hävikkituotteet päivittäin.
”Kauppojen kiertämiseen kuluu päivittäin tunti. Sitten tuotteet tarkastetaan ja jaetaan”, Päivi Kantanen-Tuppurainen kertoo.
MuKavat ry:n toinen perustaja Antti Tuppurainen kertoo, että jaettavien tuotteiden määrä vaihtelee kausittain. Hänen mukaansa yhdistyksen kautta kulkee arviolta 500 kiloa tavaraa viikoittain. ”Tyypillisin eteenpäin jaettava tuote on leipä. Myös hedelmiä ja vihanneksia jaetaan, joskus on lihaa ja maitotuotteita”.
Pariskunta käyttää jakeluun pakettiautoaan, jolla he ajavat etukäteen ilmoitettuun paikkaan eri kaupunginosiin. Tiedottaminen ruoanjakelusta tapahtuu Facebook-ryhmän kautta. Tyypillisin ruoka-apua hakeva on vähävarainen henkilö. ”Kauttamme apua hakevat kaikenlaiset ihmiset – lapsiperheet, eläkeläiset ja yksinäiset”, Kantanen-Tuppurainen kertoo. ”Päällimmäinen tunne ruoka-avun saajilla on kiitollisuus”.
Kommentoi