Oman muotoinen koti -hanke aikoo kokeilla ensi vuoden alussa Helsingin Laajasalossa sijaitsevassa palvelutalo Rudolfissa toimintamallia, jossa kolmelle nuorelle tarjotaan asuntoa palvelukodista halvalla vuokralla. Asumisen edellytyksenä on vuokran lisäksi palvelukodin asukkaiden kanssa toimiminen 3–5 tuntia viikossa.
Vastaavanlaiseen kokeiluun löytyy mielenkiintoa myös Oulussa.
”Olemme todella kiinnostuneita tällaisen mallin kehittämiseen”, sosiaali- ja terveyspalveluita tarjoavan Caritaksen yhteysjohtaja Ulla Rasvala kertoo. Rasvalan mukaan nuorten asuntojen ei välttämättä tarvitsisi sijaita palvelutalon sisällä.
”Lähdettäisiin sellaisella mallilla liikkeelle, että asunnot eivät välttämättä olisi palvelukotien sisällä vaan niiden läheisyydessä.”
Nuorten kanssa tehtävästä yhteistyöstä nähtiin olevan hyötyä palvelutalon asukkaille.
”Varsinkin ikäihmisille kaikki vieraat tuovat vireyttä elämään ja he yleensä piristyvät nuorten läsnäolosta”, Rasvala listaa. Nuorten tuomaa apua ei kuitenkaan haluttaisi kohdentaa pelkästään vanhemmille asiakkaille, vaan Caritas ottaisi mukaan myös vammaispuolen asiakkaat.
”Vammaispuolella olisi mahtavaa jos saataisiin luontaisia kaveruus-verkostoja. Näillä kavereilla ei olisi tarkoitus missään nimessä korvata henkilökuntaa tai henkilökohtaista-avustajaa, vaan siitä nimenomaan muodostuisi sellainen ekstra-juttu asukkaille.”
Caritaksen Celestassa asuvat Lassi Järvinen ja Jukka-Pekka Leinonen kokisivat nuorien läsnäolon erittäin positiiviseksi lisäksi arkeen. Tarvetta kavereille löytyy.
”Olisi mukava lähteä vaikka lätkäpeliin, elokuviin tai keikoille jonkun kanssa”, Leinonen toteaa. Qstockissa vierailleelle Järviselle ei myöskään olisi pahitteeksi seura vastaavissa tapahtumissa.
Selkeät pelisäännöt ja hyvä asenne toimivuuden takaajana
Sopivien asukkaiden löytäminen onnistuu Rasvalan mukaan hyvän tiedottamisen ja perehdyttämisen avulla.
”Tämä on nyt niin uusi juttu, että varmasti vaaditaan tiedotusta siitä mistä tässä on kyse. Ei haluta, että nuoret lähtevät liikkeelle sellaisella ’hei, halpa kämppä siinä mulle’ -asenteella, eikä myöskään meidän puolelta sellaisella oletuksella, että nuori olisi käytettävissä välittömästi jos tarve vaatii.”
Mitä Caritas sitten vaatisi tällaiseen asumismuotoon muuttavalta nuorelta? Rasvalan mukaan tärkein ominaisuus löytyy nuoresta itsestään:
”Edellyttäisimme ilman muuta asennetta. Olisi hyvä, jos kiinnostusta alaa kohtaan löytyisi, oli sitten alan opiskelija tai työkokemusta alalta. Hirveän pitkälle tällaista yhteistyötä tehdään asenteella. Kun on se oikeanlainen asenne, niin sillä pääsee todella pitkälle.”
Avain luontevaan asumiseen löytyy Rasvalan mielestä selkeistä pelisäännöistä:
”Tärkeä olisi sopia yhdessä kiinteitä aikoja toimintaan, pitäähän nuoren pystyä elämään myös omaa elämäänsä.” Paikallisesti paras toimivuus hänen mielestään syntyy, kun toimintaa rakennetaan yhdessä eri tahojen kanssa. Caritas onkin tehnyt selvitystä toiminnan mahdollisuuksista Oulussa.
Onnistunut malli kannustaa kokeilemaan
Hyvän esimerkin tällaisen kokeilun hyödyistä Caritas on saanut heidän viime vuodenvaihteessa valmistuneesta Linnanmaalla sijaitsevasta Caritas Kipparista.
”Kyseessä on uudenlainen talo, jossa meillä on neljä viisi-paikkaista palvelukotia. Sen lisäksi talossa on asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen tukemaa vuokra-asumista Oulun Moniasunnoille ja omistusasumista. Siellä on pieniä asuntoja joissa asuu paljon opiskelijoita.”
Rasvalan mukaan talo avautuu ulospäin ihan tavallisena kerrostalona muiden joukossa, eikä se ole leimautunut opiskelija- tai palvelutaloksi. Talon monipuolisen asukaskunnan yhteistoiminta on lähtenyt liikkeelle erittäin luontevasti, vaikkei siellä olla järjestetty erityisesti mitään projektia.
”On muodostunut kaveriverkostoja ja luontevia ystävyyssuhteita”, Rasvala kertoo ja jatkaa tällaisen toiminnan olevan sellainen malli jota Caritas haluasi syventää.
Kommentoi