Uupuminen on yleinen ongelma opiskelijoiden keskuudessa. Korkeakouluun siirtyessä opintojen vaikeusaste nousee ja opiskelijan vastuu omasta oppimisesta kasvaa. Harvemmin kuitenkaan opiskelu on ainoa syy uupumukselle.
Uupumus voi oirehtia monin tavoin
Jesper Leppiaho aloitti opintonsa Rovaniemen ammattikorkeakoulussa vuonna 2013. Tarkoitus oli valmistua liikunnanohjaajaksi vuoden 2016 lopussa, mutta uupumuksen vuoksi valmistuminen venyi tämän vuoden kevääseen. Leppiaholla yleisimpiä oireita olivat mielialan lasku, väsymys ja univaikeudet. Kiinnostus koulua kohtaan laski ja tehtävien aloittaminen tuntui vaikealta. Lopulta voimavarat olivat niin vähissä, että tehtäviä jäi tekemättä.
Ensimmäisen kerran selkeitä oireita uupumuksesta ilmeni vuonna 2014. ”Silloin tein koulun lisäksi töitä, olin harjoittelussa ja treenasin. Sen huomasi siitä, että yhtenä päivänä piti lähteä kesken töiden kotiin. En tiennyt oliko kyse rytmihäiriöistä vai mistä, mutta rintaan tuli tosi voimakas puristava tunne. Silloin tajusin, ettei kaikki ole hyvin”, Leppiaho muistelee.
Ensimmäisestä uupumisesta hän palautui nopeasti, ja vaikka tilanne toistui seuraavana vuonna, siitäkin hän toipui.
Kivatkin asiat voivat uuvuttaa
Tilanne kuitenkin paheni vuonna 2018. Leppiaho kertoo, että silloin alkoi uupumisen kierre, jonka kanssa hän edelleen kamppailee. Hän kokee uupumuksensa olevan monen tekijän summa.
”Minä uuvuin tekemisen kautta. Innostun aina uusista asioista ja näen kaikessa mahdollisuuden. Silloin en osaa ottaa rauhallisesti ja tehdä asioita yksi kerrallaan, vaan alan tekemään liikaa yhtä aikaa. Jos sitä ei huomaa ajoissa, niin se menee helposti yli, ja kivatkin asiat alkavat uuvuttamaan”, hän jatkaa.
Nykyisin varsinainen opetus kouluissa on vähentynyt ja itsenäinen opiskelu lisääntynyt. Näin oli myös Leppiahon opiskeluaikana. Hän kertoo kokevansa itsenäisen opiskelun raskaaksi ja uskoo, että olisi jaksanut tehdä opintonsa paremmin, jos opettajan pitämää opetusta olisi ollut enemmän.
Lomat ovat itsenäistä opiskelua varten
Oulun yliopistossa ruotsin kieltä opiskeleva Pinja Räinä kuvailee uupumusta stressitilaksi, josta ei pääse eroon. Tehtäviä ei jaksa hoitaa, mutta ajatukset pyörivät jatkuvasti opiskelun ympärillä. Olo tuntuu koko ajan väsyneeltä, ja syyllisyyden tunne painaa mieltä.
”Yliopistossa opiskelun eteen pitää tehdä enemmän töitä ja vaikeustaso on korkeampi. Itse otan opiskelusta nyt paljon enemmän paineita kuin esimerkiksi lukiossa”, Räinä toteaa. ”Koen kuormittavaksi myös sen, että meille kerrotaan lomien olevan itsenäistä opiskelua varten, ja lomillakin täytyy tehdä koulujuttuja. Useat tekevät koulun ohella töitä, tai ainakin ovat kesälomat töissä. Lepotaukoja ei ole”, hän jatkaa.
Räinä kokee, että olisi kaivannut opintojen alussa enemmän opastusta ja tietoa ajankäytöstä ja jaksamisesta.
”Ajanhallinta on yksi tärkeimmistä asioista opiskelussa. Meille sanottiin ensimmäisenä vuonna, että kannattaa ostaa kalenteri, mutta siihen se sitten jäi. Siitä pitäisi puhua kouluissa enemmän, koska se auttaisi”, hän kertoo.
Uupumiselle altistavia luonteenpiirteitä
Psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Riikka Rahikkala uskoo, että on monta syytä sille, miksi ihminen uupuu. Esimerkiksi tietyt luonteenpiirteet saattavat altistaa helpommin uupumukselle.
”Kovat vaatimukset itseä kohtaan ja ylitunnollisuus ovat sellaisia luonteenpiirteitä. Myös semmoinen ajattelu, että kaikki pitää aina tehdä viimeisen päälle, on varmasti ainakin yksi syistä”, Rahikkala toteaa.
Opiskelijan elämäntilanteella ja sosiaalisilla suhteilla on myös vaikutusta uupumiseen. ”Jos opintojen ohella nuori kokee jonkinlaisen elämänkriisin, kuten läheisen sairastumisen, se tietenkin uuvuttaa. Ja jos syystä tai toisesta jää oman opiskeluporukan ulkopuolelle tai kokee sosiaalisten tilanteiden pelkoa, sekin on riskitekijä”, Rahikkala kertoo.
Psykoterapeutti muistuttaa elämänhallinnalla olevan iso merkitys. Unirytmi, liikunta ja ruokavalio vaikuttavat uupumukseen.
”Näissä tilanteissa voi olla vaikea arvioida mitä tapahtuu ensimmäisenä. Johtaako uupuminen siihen, että menettää elämänhallintaa, vai meneekö se toisinpäin. Joutuu miettimään, kumpi tulee ensin: muna vai kana.”
Kommentoi