Korkeakouluopiskelijat kokevat ajanhallinnan olevan toisinaan vaikeaa. Syitä ajanhallinnan ongelmiin on monia. Yksi yleisempiä syitä on kuitenkin tiukat aikataulut ja toisinaan myös aikaansaamattomuus. Ajanhallinnan haasteisiin liittyy mahdollisesti myös prokrastinaatiota eli asioiden lykkäämistä.
Silja Hiltula, joka opiskelee Kajaanin ammattikorkeakoulussa liikunnanohjaajaksi, kokee ajanhallinnan olevan ajoittain haastavaa. Yhdeksi syistä hän mainitsee liian tiukan aikataulutuksen.
”Suunnittelen useasti viikot itselleni täyteen, ettei siellä ole kauheasti vapaata aikaa, ja liikkumavaraa ei juurikaan ole”, toteaa Hiltula.
Hänellä kuluu aikaa koulun lisäksi enimmäkseen harrastuksen parissa.
”Pelaan pesäpalloa, ja se vie paljon aikaa arjestani.”
Aikaa saattaa toisinaan myös kulua epäolennaisiin asioihin, kuten puhelimen selaamiseen varsinkin silloin, kun olisi muuta tekemistä. Hiltulan mukaan myös tottumus kiireellä tekemiseen on vaikuttanut ajanhallintaan.
Suunnittelulla pärjää
Kaikki opiskelijat eivät kuitenkaan koe ajanhallintaa kauhean haastavaksi. Restonomiopiskelija Oona Haahti, Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta kertoo, että ajanhallinta onnistuu häneltä hyvin. Hänen mukaansa etenkin hyvällä aikataulun suunnittelulla ja kalenterin käyttämisellä saa ajan pysymään hyvin hallinnassa.
”Tykkään kirjoittaa kalenteriin kaikki pienetkin jutut, mitä pitää tehdä. Sillä tavoin näen visuaalisesti, että pystyn esimerkiksi jakamaan työtä useammalle päivälle.” Haahti kertoo.
Lisäksi hän kertoo varaavansa koulutöitä varten muutaman tunnin päivässä luentojen jälkeen.
Opolta oppia ajanhallintaan
Opiskelijan ei kuitenkaan tarvitse jäädä ajanhallinnan ongelmien kanssa yksin, vaan neuvoja voi mennä hakemaan opinto-ohjaajalta eli opolta.
Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) kampusopon Heli Huttusen mukaan ajanhallinta ja siihen liittyvät ongelmat ovat tulleet esille opiskelijoiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Hän kertoo, että ajankäyttö ja -hallinta ovat myös ensimmäinen asia, joista yleensä lähdetään puhumaan varsinkin siinä tilanteessa, kun opiskelijalla tuntuu olevan haasteita opintojen etenemisen kanssa.
Ajanhallinnan ongelmiin osasyitä on monia. Huttusen mukaan esimerkiksi pelaaminen on yksi yleisistä syistä, jotka ovat keskustelujen aikana nousseet esiin. Myös työnteolla koulun ohessa on osansa ajanhallinnan ongelmiin.
Ajanhallinnan ongelmiin löytyy useita ratkaisua. Etenkin kalenteria Huttunen pitää erittäin oivana työkaluna ajanhallintaan.
”Ajanhallinta helpottuu rutkasti kalenterin avulla”, hän toteaa.
Ajanhallinnan haasteisiin Huttunen suosittelee aluksi ajankäytön kartoittamista kalenteriin viikon tai parin ajalta. Sillä tavoin opiskelija näkee, mihin hänen aikansa kuluu, ja pystyy siten toimimaan sen mukaan. Lisäksi kalenteriin on hyvä myös suunnitella omaa ajan käyttöä ja merkata muun muassa koulupäivät ja mahdolliset työvuorot. Kalenteri myös vähentää muistin kuormittumista, sillä sinne on helppoa merkitä asioita ja sieltä on helppo lähteä katsomaan tehtyjä merkintöjä.
Huttunen muistuttaa, että koulupäivien ja työvuorojen lisäksi on yhtä tärkeää merkata kalenteriin ainakin yksi päivä viikossa vapaaksi oman hyvinvoinnin ja jaksamisen takia.
Oamkin opetussuunnitelmiin on myös tulossa Ammatillinen kehittyminen ja työelämätaidot -kurssi, jossa yhtenä tavoitteena on oppia opiskelun ja työskentelyn suunnittelua ja hallintaa.
Apua myös verkosta
Ajanhallinta on taito, jota pitää opetella. Opinto-ohjaajien lisäksi apua saa myös internetistä, josta löytyy kattavasti erilaisia ohjeita. Esimerkkisi Nyytti ry:n sivuilta löytyy vinkkejä ajanhallintaan sekä tekstin että videon muodossa.
Nyytti ry on vuonna 1984 perustettu opiskelijoiden mielenterveyttä edistävä valtakunnallinen yhdistys, jonka toimintaa tukee Sosiaali- ja terveysministeriö.
Lähteet:
Kommentoi