Masennus on usein hiljaisuudessa kärsimistä

Masennuksesta voi kärsiä kuka tahansa. Kuva: Pixabay.

Yksi yleisimmistä mielenterveysongelmista Suomessa on masennus. Tästä huolimatta mielenterveysongelmista puhuminen tuntuu suomalaisille olevan vielä kielletty puheenaihe. Mielenterveysongelmat saattavat olla monelle niistä kärsivien lähipiirissä täysin näkymättömissä, mikä tekee niistä entistä vakavampia.

Suomessa mielenterveysongelmat ovat hyvin yleisiä nuorten keskuudessa. Tapauksien määrä on viime vuosina noussut huomattavasti aiempaan nähden, mutta niistä ei silti puhuta yhtä paljon kuin muista kansantaudeista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista on kärsinyt mielenterveysongelmista.

Osa tavallista elämää?

Mielenterveysongelmatapauksien määrä on noussut entisestään ja suurimpia syitä tähän on diagnoosien parantunut ja herkempi toteaminen. 1980-luvun lopulla uudet menetelmät helpottivat tapausten toteamista, ennen tätä masennukseksi luokiteltavat oireet olivat vain osa tavallista arkea. Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi masennusta voi pitää hieman kiellettynä puheenaiheena. Yhteiskunnassa on kasvettu siihen, että masennus on vain osa elämää.

Hyvänä esimerkkinä masennuksesta puhumisen vaikeudesta toimii haastateltava, joka ei halua esiintyä omalla nimellään.

”En pidä itseäni minään mielenterveysongelmien eksperttinä, mutta masennuksesta kärsineenä, minulla on jonkinlainen näkemys siitä, millainen tauti voi joissain tapauksissa olla kyseessä”, hän kertoo.

Haastateltavan mielestä mielenterveysongelmat ovat aihe, mistä pitäisi puhua enemmän, sillä niiden vaikutukset kansan terveydelle ovat suuret.

”En halua antaa masennukselle omia kasvojani, sillä mielestäni on turhaa antaa näin yleiselle ja vakavalle taudille vain yhden henkilön kasvot.”

Kynnys masennuksesta puhumiseen on suuri

”Tiedän useamman lähipiirissäni olevan henkilön, joka on lisäkseni kärsinyt masennuksesta. Jotkut ovat itse kertoneet minulle asiasta ja joillain olen huomannut hyvin samanlaisia piirteitä, kuin itselläni oli, vaikka he eivät sairaudestaan heti kertoneet”, haastateltava sanoo. Hänen mukaansa tieto joidenkin tuttaviensa diagnoosista on tullut täytenä yllätyksenä.

”Tulihan tieto omasta masennuksestanikin lähipiirilleni suurena yllätyksenä. Koin masennuksesta puhumisen olevan hyvinkin suuri askel otettavaksi.”

Hänen mukaansa ammattiavun hakeminen ei ollut yhtä suuri kynnys kuin lähipiirille asiasta puhuminen.

”Hakeuduin itse jo todella varhaisessa vaiheessa psykologin juttusille, mutta joillekin tutuille tulee masennukseni vielä tänäkin päivänä yllätyksenä .”

Apua on monenlaista

”Haluaisin rohkaista omalta taholtani jokaista puhumaan mielenterveysongelmista enemmän, loppupeleissä se ei ole niin vaikeaa miltä se aluksi tuntuu”, haastateltava toteaa. Hän myös rohkaisee mielenterveysongelmista kärsiviä hakemaan rohkeasti apua.

”Kynnys hakea apua voi toki olla suuri, mutta kokemuksesta uskallan väittää, että ilman apua ne möröt oman pään sisällä kasvavat yhä suuremmiksi.”

”Itse söin lääkkeitä masennukseen, mutta koen saaneeni suurimman avun läheisteni tuesta ja ymmärryksestä, mutta tämä on toki vain oma kokemukseni”, haastateltava pohtii. Hän uskoo keinojen mistä apua saa ovat hyvinkin tapauskohtaisia.

”Masennus on vakava sairaus, eikä kenenkään tulisi kärsiä siitä hiljaisuudessa.”

Lähteet:

Yle: Masennuksesta on tullut uusi kansantauti – mutta mikä on oikeasti muuttunut, suomalaisten mielenterveys vai diagnoosit?

THL: Mielenterveys

THL: Nuorten mielenterveyshäiriöt

// Juttua on muokattu klo 14:08, korjattu lähteiden linkitykset.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*