Lisää vapautta nimen valintaan – lapselle voisi antaa neljä etunimeä

Oikeusministeriön työryhmä luovutti tiistaina oikeus- ja työministeri Jari Lindströmille nimilain uudistamista koskevan mietintönsä. Työryhmä ehdottaa mietinnössään valinnanvapauden lisäämistä. Etunimen ei enää edellytettäisi olevan kotimaisen nimikäytännön mukainen, ja etunimiä voisi olla kolmen sijasta neljä.

Etunimen valinnassa on punnittava edelleen sitä, onko nimestä haittaa kantajalleen. Jatkossa arviointiin vaikuttaa tuleeko nimi lapselle vai aikuiselle, joka voi itse päättää omasta nimestään. Kahdesta eri sukunimestä voitaisiin muodostaa sukunimiyhdistelmä, jota voisivat käyttää molemmat puolisot ja nimiyhdistelmän voisi antaa myös lapselle. Näin lapsi saisi molempien vanhempiensa sukunimen. Avioparien lisäksi myös pitkäkestoisen avoliiton samoin kuin rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voisivat ottaa yhteisen sukunimen.

Uudistustyön tavoitteena on saattaa nimiä koskeva lainsäädäntö vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Nykyinen 30 vuotta sitten laadittu nimilaki ei huomioi esimerkiksi perherakenteiden muutoksia, kuten avoliittoperheiden lukumäärän kasvua, perheiden kansainvälistymistä ja pyrkimystä entistä suurempaan yksilöllisyyteen.

Maistraatille ja nimilautakunnalle jäävät vain haastavimmat tapaukset

Uudistuksen myötä nimiasioihin liittyviä päällekkäisiä viranomaistoimintoja karsitaan ja nimihakemusten käsittelyaikoja lyhennetään.  Jatkossa yksinkertaiset ilmoitusasiat ja nimenmuutokset hoituisivat automaattisesti ja ainoastaan harkintaa vaativat tapaukset käsiteltäisiin maistraatissa. Maistraatin tukena toimii oikeusministeriön alainen nimilautakunta, joka on erityinen asiantuntijaviranomainen nimilain soveltamista koskevissa kysymyksissä.

Oikeusministeriön työryhmän mietinnössä arvioidaan, että uudistuksen myötä nimilautakuntaan ohjautuvien lausuntopyyntöjen määrä laskisi noin 500-600 tapauksella vuosittain, mikä vastaisi noin kahden kolmasosan vähennystä nykytilanteeseen verrattuna. Lautakunta voisi siis keskittyä työssään asiantuntemusta vaativiin haastavimpiin tapauksiin.

”Maahanmuutto ja yleinen kansainvälistyminen näkyvät lautakunnan lausuntoarjessa sekä asiamääriltään että laadultaan. Ehdotuksen mukaan entistä useampi näistä voitaisiin ratkaista suoraan maistraatissa ilman lausuntokäsittelyä, esimerkiksi sukunimiyhdistelmät”, kommentoi nimilautakunnan sihteeri, ylitarkastaja Joanna Grandell.

Työryhmä ehdottaa, että uusi etu- ja sukunimilaki tulee voimaan noin vuoden kuluttua sen hyväksymisestä ja vahvistamisesta. Työn tueksi luodaan verkkopalvelujärjestelmät, jotka on mahdollista toteuttaa vuoden 2018 loppuun mennessä.

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*