Kuluva vuosi ollut raskas myös porotalouksille – Lihan kysyntä vähentynyt ravintoloissa ja ulkomaalaiset turistit puuttuvat

Poronlihan tuottajahinnat ovat tippuneet noin 10-20 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Korona on kurittanut useita porotalouksia moneltakin eri kantilta. Melkein kaikki poromatkailutilat harjoittavat matkailutoimintaa normaalin porotalouden ohella. Kuva: Joonas Törmänen.

Hiljentyneessä poropuistossa ahertavalla Joonas Törmäsellä pitää kiirettä, vaikka asiakkaista on pulaa. Poronomistajana ja lihantuottajana Törmäselle tuo lisähuolta myös pudonnut poronlihanhinta.

”Matkailijoiden puuttuminen vaikuttaa poronlihan menekkiin esimerkiksi ravintoloissa. Matkailu on merkittävä myyntikanava myös poronlihan jalostajille, ja sen vähentyminen on vaikuttanut negatiivisesti tuottajahintaan”, poropuisto Koparan operatiivinen johtaja Joonas Törmänen kertoo.

Koronapandemia on pakottanut myös porotalouksia tekemään korjausliikkeitä.

”Tuottajahinnan lasku on lisännyt porotalouksien panostusta poronlihan suoramyyntiin. Kuluttajapuolella kysyntä on pysynyt hyvänä, ja nykyään lihaa voi tilata käytännössä melkein kotiovelle asti.”

Perinteisiä kanavia lihan suoramyyntiin löytyy monilta porotalouksilta. Poronlihaa myydäänkin eniten puhelimen välityksellä. Nettikaupan ja -markkinoinnin puolella on tapahtunut kehitystä. Ovatpa jotkut pystyttäneet omia verkkokauppojakin. Mitään keskitettyä kauppapaikka-alustaa ei ainakaan vielä ole olemassa, mutta esimerkiksi pororeseptit.fi-sivulle on kerätty poronlihaa myyvien yhteystietoja. Osalla porotalouksista on rajoitteena se, että heillä ei ole mahdollisuutta jalostaa lihoja itse.

Vuotuisesta uurastuksesta palkintona voi olla siis lihoista saatavien tulojen tipahtaminen noin viidenneksellä. Eikä monien porotalouksien vastoinkäymiset rajoitu pelkästään lihan hinnan heikkenemiseen.

Matkailupuolellakin on tehty muutoksia

Matkailukausi poropuistoissa käynnistyy joulusesongilla. Normaalisti aloitusaika on noin marraskuun puolenvälin jälkeen, ja kausi päättyy keväällä huhtikuun puolivälissä. Ulkomaalaisia turisteja saapuu ja lähtee tavallisena talvena tasaisena virtana. Eri puolella maailmaa lomat ovat eri aikaan.

Kotimaisten turistien lomat alkavat kuitenkin vasta joulun tienoilla, noin kuukautta myöhemmin kuin sesonki normaalisti. Epävarmuutta tuovat myös mahdolliset matkustusrajoitukset Suomen sisällä.

”Poromatkailussa ulkomaalaiset asiakkaat ovat selkeästi tärkein asiakaskunta”, Törmänen sanoo. Kuva: Sieriporosafaris

”Normaalioloissa kiirettä ja töitä riittäisi”, Joonas Törmänen sanoo.

Ulkomaalaisten turistien puuttuminen on pakottanut porotalousyrittäjät sopeutumaan tilanteeseen myös poromatkailun puolella. Törmäsen mukaan katseet on suunnattu nyt kotimaahan.

”Markkinointia on suunnattu suomalaisille ja ohjelmia on kehitetty tautiturvallisemmaksi.”

Käytännön tasolla on mietitty muun muassa etäisyyksiä. Esimerkiksi porokämpän sijaan safarin jälkeiset rupattelut ja kertomukset porotaloudesta käydään ulkoilmassa nuotion äärellä.

”Suomalaisten matkailijoiden volyymi ei silti riitä millään täyttämään ulkomaalaisten jättämää vajetta”, toteaa Törmänen

Törmäsellä riittää töitä toistaiseksi, poroilla sen sijaan ei

”Koronan takia työttömäksi on jäänyt valtavasti oppaita, mutta myös rekiporoja.”

Törmäsen mukaan porojen koulutus rekiporoiksi kestää noin neljästä viiteen vuotta. Jokaisella on nimi, omat luonteenpiirteensä ja ulkonäkönsä.

”Kun koulutat poroja useamman vuoden ja työskentelet niiden kanssa päivittäin, niistä tulee väkisinkin erityisiä. Vaikka töitä ei ole, niin monikaan ei silti uskollisesta porokaverista halua luopua”.

Törmänen on harkinnut myös porojen myymistä kummiporoiksi. Kummiporohankkeessa kummi pääsee kuukausi- vuosimaksua vastaan muun muassa seuraamaan kummiporoaan gps-paikantimen avulla, sekä saa infopaketin poroista ja poronhoidosta.

”Koronasta huolimatta tilojen arki pyörii, eli muutkin porot kuin rekiporot on hoidettava ja ruokittava.”

”Jutilla” ja sen kavereilla on paremmat työttömyyskorvaukset verrattuna moneen muuhun suomalaiseen. Ne saavatkin ylimääräisen annoksen ruokaa. Kuva Joonas Törmänen

Törmäselle poronhoito elämäntapa jo nuoresta pojasta

”Pienestä asti olen tiennyt, että porojen kanssa haluan elämäni touhuta.”

Törmänen sai lapsuudessaan ensikosketuksen porohommiin ukkinsa kautta.

”Ukin mukana viihdyin lapsena paljon, kun sai touhuta porohommissa ja kalastella.”

Hänelle itselleen on luvassa töitä näillä näkymin koko talveksi.

Joonas Törmänen on touhunnut porohommissa nuoresta miehestä asti ympäri Lappia. Nyt hän on palannut Koparan leipiin, jossa hän aloitti työuransa vain 12-vuotiaana vuosituhannen alussa. ”Tuntuu, kuin kotia palaisi.” Kuvassa Joonaksen kanssa sarvensa jo pudottanut ”Heppa”. Kuva: Joonas Törmänen

Törmäsellä on pitänyt omaa porotaloutta aiemmin muun muassa Pyhä-Luostolla. Muutaman edellisen vuoden hän on toiminut poromatkailuhommissa Rovaniemellä.  Nykyisin hän kuuluu Lohijärven paliskuntaan.

”Huono on tämänhetkinen tilanne, mutta pakko koittaa ajatella,  että vuoden päästä on tilanne jo toinen,” Törmänen päättää toiveikkaana. Kuva: Joonas Törmänen
Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*