Kulttuurin tekijät ympäri Suomen ovat vaatineet hallitukselta toimia alansa tukemiseen kuluneen koronavuoden aikana. Talousahdinko on herättänyt laajaa keskustelua kulttuurin tukemisesta myös Oulussa.
Viime joulukuussa kohua aiheutti kaupunginhallituksen esitys leikata Oulun kaupunginteatterin toiminta-avustuksesta puoli miljoonaa euroa vuonna 2021. Leikattava summa jäi kuitenkin odotettua pienemmäksi. Ylen mukaan lovi teatterin budjettiin oli lopulta 150 000 euroa.
Lisäksi Oulun kaupungin pyrkiminen kulttuuripääkaupungiksi on synnyttänyt kiivasta keskustelua. Kaupunki kisaa yhdessä Tampereen ja Savonlinnan kanssa Euroopan kulttuuripääkaupungin tittelistä vuodelle 2026. Oulun hakemuksen pääteema on kulttuuri-ilmastonmuutos, ja se jakautuu alateemoihin: villisti kaupunki, rohkeasti reunalla ja vastakohtien voima. Kesäkuun 2. päivä selviää, kuka vie voiton.
“Ihan jokaisessa kulttuuripääkaupungissa hanketta on vastustettu, tehtiin se miten vain ja oli maailmantilanne mikä vain. Sitä ei kannata pelätä”, totesi vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki Turun viestintäjohtaja Saara Malila Ylelle viime kesäkuussa.
Kulttuuri vie pienen osan kaupungin rahoista
Miten Oulun kulttuurisektoria on tänä vuonna tuettu, ja minkälaisiin palveluihin rahat käytännössä menevät? Kysyimme asiasta Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilältä.
Penttilän mukaan Oulun sivistys- ja kulttuuripalvelujen budjetoitu toimintakate on tänä vuonna noin 465 miljoonaa euroa. Summa saattaa kuulostaa hurjalta, mutta kohteitakin on paljon. Kulttuurin siivu on suhteellisen kapea ja organisaatio itsessään syö osan rahoista.
“Kulttuuripalvelujen organisaation osuus toimintakatteesta on 23,2 miljoonaa euroa”, Penttilä kertoo sähköpostiviestissä.
Lisäksi kulttuuriavustuksia jaetaan taiteen perusopetukselle, Valistustalorahastolle sekä Oulun kaupunginteatterille ja Musiikkijuhlille. Yhteensä kulttuuritoimintaa Oulussa tuetaan tänä vuonna 31,3 miljoonalla eurolla. Viime vuonna kulttuurin saama tuki oli noin miljoona euroa vähemmän.
Loput sivistys- ja kulttuuripalvelujen budjetista menevät kulttuurin ulkopuolelle.
“Näitä kohteita ovat esimerkiksi varhaiskasvatus, perusopetus, lukio ja vapaa sivistystyö, liikuntapalvelut, sekä ulkopuolisella rahoituksella toimivat hankkeet”, kertoo Penttilä.
Keskustelua kulttuuri-ilmastonmuutoksen äärellä
Toimituksemme otti yhteyttä Oulun kuuteen suurimpaan puolueeseen kysyäkseen, minkälaisia ajatuksia kaupungin kulttuurirahoitus sekä kulttuuripääkaupunkihanke herättävät.
Haastattelupyyntöön vastasivat SDP, vasemmistoliitto, perussuomalaiset, vihreät sekä keskusta. Kokoomus ei vastannut pyyntöön. Aikataulusyistä haastatteluun otettiin SDP:n, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokkaat.
Ehdokkaiden puheissa nousivat esiin kulttuuripääkaupunkihankkeen edut, mutta myös kritiikkiä esitettiin.
Perussuomalaisten kunnallisvaaliehdokas Janne Koskela oli sitä mieltä, että Oulun olisi pitänyt jättäytyä hankkeen ulkopuolelle jo pelkästään säästösyistä.
“Miljoona on jo mennyt ja epätodennäköistä on, että Oulu tulee voittamaan. Savonlinna tulee viemään voiton, koska sillä on valmiina kansainvälisesti tunnetut oopperajuhlat”, kertoo Koskela näkemyksistään.
Vasemmistoliiton Paavo J. Heinonen ja SDP:n Sirpa Tarkkinen olivat molemmat hyvillään kulttuuripääkaupunki 2026-hankkeesta.
“Hanke on jo nyt hakuvaiheessa edistänyt Oulun alueen yhteisöllisyyttä ja identiteettiä”, Heinonen toteaa.
Lisäksi Tarkkinen näkee kulttuuripääkaupunkihankkeen kokonaisvaltaisena hankkeena.
“Kyseessä ei ole vain kulttuurin kehittämishanke, vaan koko kaupungin kehittämishanke”, tiivistää Tarkkinen kantansa.
Rahasta puhuttaessa kunnallisvaaliehdokkaille oli selvää, että jokainen kulttuuriin sijoitettu euro tulee takaisin moninkertaisena. Kulttuuripääkaupunki Turussa 2011 jokainen kulttuuriin käytetty euro toi 4 euroa takaisin, kertoo Saara Malila Ylelle.
Katse tulevaisuuden aikuisiin
Vaikka kulttuuripääkaupunkihanke herättää ehdokkaissa vastakkaisia mielipiteitä, piti jokainen ehdokas nuorten ja lasten hyvinvointia tärkeänä.
Perussuomalaisten Koskela haluaisi kohdentaa kaupungin varoja nuorten psykiatrisen hoidon parantamiseen, SDP:n Tarkkinen tukisi lapsia ja vasemmistoliiton Heinonen panostaisi nuoristyöttömyyden ehkäisyyn.
Oulun kaupungin suurin taloudellinen haaste on korkean työttömyyden aiheuttama tuloverovaje. Jostain pitäisi saada lisää työpaikkoja. Kuinka tehdä Oulusta houkutteleva työllisyyttä tukeville yrityksille? Kuinka moni on valmis muuttamaan tai jäämään Ouluun pelkän työn perässä?
Kulttuuritarjontaa ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia lisäämällä kaupungin vetovoima kasvaa. Kulttuurista voi löytyä apu myös nuorten syrjäytymistä vastaan. Kaupungin kulttuuri-ilmastonmuutos-hanke tukee ajatusta siitä, että taide kuuluu kaikille.
“Kulttuuri ja taide tekee elämästä merkityksellistä. Sen takia ihmiset pysyvät Oulussa ja tulevat Ouluun”, Heinonen kuittaa.
Työryhmä: Johanna Mattola ja Aliisa Uusitalo
Kommentoi