Koronapandemia on vaikuttanut matkailuun laaja-alaisesti niin ulkomailla kuin kotimaassakin. Oululaisen De Gamlas Hemin elämysjohtaja Eeva Kourin mukaan boutique-hotelli on vuosien aikana majoittanut paljon kotimaanmatkailijoita, mutta pandemian alettua keväällä 2020 matkustaminen koki totaaliseisahtumisen.
”Valtaosa asiakkaistamme tulee Etelä-Suomesta. Kun Uudenmaan rajat menivät kiinni, ei työmatkustamista tai vapaa-ajan matkustamista juuri ollut. Onneksi akuutti nollatilanne ei kestänyt kuin muutaman kuukauden”, Kouri kertoo.
Vaikka koronatilanne vaikutti aluksi radikaalisti matkustusliikenteeseen, kesällä tilanne näytti jo toisenlaiselta.
”Tulijoita olisi ollut ylen määrin. Jouduimme myymään paljon ei-oota.”
Lyhyitä viipymisiä
Kouri kertoo lähimatkailun lisääntyneen voimakkaasti koronapandemian aikana. Kun ulkomaille ei ole päässyt, ovat monet asiakkaat matkustaneet lähikunnista Ouluun. Kaupungin sisäinen matkustaminen eli staycation on Kourin mukaan lisääntynyt kahden vuoden aikana. Oulussa viivytään tavallisesti muutaman päivän ajan, ja kaupunkimatkailun lisäksi Oulu on monen kotimaanmatkailijan ohikulkumatkalla. Kouri kuvaakin kaupungin sijaintia ”pysähdyspaikaksi Suomen keskellä”.
”Talvisesongilla huoneemme täyttyvät Lappiin menijöistä, kun taas vaihtopäivinä asiakkaat ovat Lapista Etelä-Suomeen matkustavia.”
Kuva: Juulia Korkiakangas
Lähimatkailutrendi on vaikuttanut siihen, että yritys on tänä päivänä liiketoiminnan suhteen samalla tasolla kuin ennen koronaa.
”Ihmisillä ja yrityksillä on valtavasti patoutunutta tarvetta nähdä fyysisesti, ei pelkästään etänä.”
Koronapandemian vaikutukset näkyvät matkustajien määrän lisäksi myös varausten peruuntumisissa. Asiakkaat peruvat huonevarauksiaan matalammalla kynnyksellä kuin aiemmin. Sairastumisista johtuneet peruuntumiset ovatkin Kourin mukaan lisääntyneet.
”Ihmiset eivät tahdo enää lähteä pikkuköhässä reissaamaan”, hän selventää.
Lähimatkailun vaivattomuus vetää puoleensa
Elämysjohtaja on alusta lähtien ollut mukana De Gamlas Hemin toiminnassa ja on näin päässyt näkemään, minkälaista matkailuyrittäjyys Oulussa on ollut. Kouri kuvaa kokonaisalaa haasteelliseksi.
”Yksi pieni yritys ei riitä tekemään kaupungista houkuttelevaa, vaan Oulun vetovoimaisuus koostuu koko kaupungista ja sen tarjonnasta. Vaikka kaksi viimeisintä vuotta ovat olleet haastavia, on matkailuyrittäjyys toisaalta ollut myös palkitsevaa. Hyvinä aikoina pystymme toimimaan kohtuullisella työmäärällä ja tekemään liiketoimintaa”, hän kertoo.
Kotimaanmatkailun suhteen Kouri uskoo trendin säilyvän. Vaikka rajoitusten helpottumisen myötä ulkomaanmatkailu on taas mahdollista, ovat suomalaiset Kourin mukaan hoksanneet kotimaanmatkailun mahdollisuudet ja sen vaivattomuuden.
”Korona-aikana lähimatkailu on voinut olla ainoa mahdollisuus irtiottoon arkena. Monien silmät ovat avautuneet sille, kuinka paljon Suomessa riittää kauniita kohteita.”
Kouri näkee kotimaanmatkailussa myös varjopuolen, mikä voi vaikuttaa lähimatkailun suosioon tulevaisuudessa.
”Suomessa matkailu on verrattain budjettikysymys: esimerkiksi lapsiperheet matkustavat ulkomailla halvemmin kuin kotimaassa. Jos hintataso Suomessa nousee entisestään, uskon sen rajoittavan kotimaanmatkailun suosiota.”
Reppureissaaja suosittelee Lappia ja Kolumbiaa
28-vuotias tamperelainen opettajaopiskelija Julia Mikkonen on reissannut paljon siitä asti, kun hän valmistui lukiosta vuonna 2012. Mikkonen on reissannut aktiivisesti ulkomailla ennen koronaa.
Kaakkois-Aasia, Väli-Amerikka, Etelä-Amerikka ja Afrikka ovat kaikki tuttuja maanosia Mikkoselle matkakohteina. Afrikassa hän myös työskenteli vapaaehtoisena, osana silloisia opintojaan.
Julia Mikkonen Kapkaupungissa. Kuva: Julia Mikkosen kotialbumi.
Pisimmillä matkoillaan hän joko vei tavaransa säilöön johonkin tai hankki alivuokralaisen.
Mikkosen pisin matka oli noin kahdeksan kuukautta. Hän meni aluksi Costa Ricaan ja Nicaraguaan. Sieltä Mikkonen jatkoi Etelä-Afrikkaan Botswanan Maun-kaupunkiin vapaaehtoistöihin. Kotimatkalle Suomeen hän lähti Etelä-Afrikan rannikkoa pitkin Kapkaupunkiin, koska sieltä oli halvinta lentää takaisin.
Lempikohteinaan ulkomailta Mikkonen pitää Kolumbiaa ja Sri Lankaa. Sri Lankalla hän nauttii surffaamisesta ja siitä, että ainakin ennen koronaa sinne sai kolmen kuukauden turistiviisumin.
Korona vei Suomeen
Koronan iskiessä Mikkonen oli Intiassa. Ulkoministeriöltä tuli viestiä, että olisi suositeltavaa palata Suomeen. Hän joutui lähtemään pari viikkoa aiemmin kotiin Intiasta. Mikkosen ystävä jäi puoleksi vuodeksi Intiaan, koska ei saanut lentoja ajoissa.
Koronasulun jälkeen Mikkonen ei ole ulkomaanmatkaillut paitsi Haaparannassa.
Lapissa Mikkonen on käynyt useasti koronavuosina, eri vuodenaikoina. Hän ihastelee sitä, kuinka Lappi vaikuttaa aina ihan eri paikalta eri vuodenaikoina. Tulevina haaveina on Ahvenanmaa ja Turun saaristo.
Suomen Lappia hän pitää mahtavana matkailukohteena, joka on liian vähän tunnettu muutenkin kuin Rukan ja Levin osalta. Käsivarren alueella ja Venäjän rajalla on Mikkosen mukaan todella hienoa maastoa.
Suomessa matkailua hän pitää todella kalliina. Mikkonen suosittelee esimerkiksi autolla tai teltassa matkailua sekä Airbnb- ja hostellimajoituksia halvempina vaihtoehtoina.
”Suomi ei ole logistisesti helppo maa matkustaa. Tarvitset autoa usein, mutta turvallinen Suomi kyllä on.”
Lapin matkajärjestäjille hän sanoo, että he voisivat satsata rentoutumismatkailuun, jonka ei tarvitse olla mitään extreme-lajeja tai poroajeluita, jotka eivät ole suomalaiselle välttämättä niin eksoottisia.
”Luontoa voisi markkinoida enemmän”, toteaa Mikkonen.
Suomessa on paljon nähtävää
Suomessa korona-aikana matkailua hän ei ole pitänyt ”pakkopullana”, vaan on nauttinut siitä. Esimerkiksi viime kesän käynti Valamon Luostarissa on jäänyt mieleen. Pelkästään Tampereen alueella hän on löytänyt useita hienoja luontokohteita.
”Suomessa on tosi paljon siistejä juttuja, ja olisi hienoa, jos suomalaiset tukisivat kotimaanmatkailua vielä enemmän”, Mikkonen toteaa.
Ulkomaan matkailuun Mikkonen aikoo kuitenkin palata, kun rajoitukset ovat helpottuneet. Venäjän läpi junalla kulkeminen jäi pois suunnitelmista sodan takia, mutta uusi suunnitelma on lähteä Meksikosta Väli-Amerikan lävistävälle matkalle. Myös itäblokin maat, esimerkiksi Albania, kiinnostavat paljon.
Ulkomaiden matkailukohteena hän suosittelee ehdottomasti Kolumbiaa. Ihmiset ovat ystävällisiä ja kaikki on edullista. Kolumbian vuoristo, kahden meren rannikko, viidakot ja vanhat kaupungit saavat Mikkosen suosituksen.
”Kolumbiasta löytyy kaikki yhdestä maasta.”
Malediiveilla satunnainen yksityinen pieni saari on jäänyt ikuisesti mieleen.
Kotimaasta Mikkonen suosittelee Lapin lisäksi ehdottomasti Säynätsalon saaristoa Jyväskylän lähistöllä, missä on Alvar Aallon arkkitehtuuria.
”Keski-Suomen piilotettu helmi”, Mikkonen toteaa.
Matkailussa tärkeintä Mikkoselle on oman maailmankatsomuksen avartaminen, jotta voi ymmärtää myös Suomen ulkopuolista maailmaa paremmin. Myös uusien kulttuurien näkeminen on merkityksellistä Mikkoselle. Matkailu auttaa myös tauottamaan tavallista arkea.
Verkkokyselyssä nousi ilmi kotimaanmatkailun kalleus
Juttua varten toteutettiin verkkokysely, johon tuli yhteensä 80 vastausta. Kyselyä jaettiin toimittajien omissa sosiaalisen median kanavissa, ja se oli avoinna viikon ajan.
Vastaajista 51 eli 63,7 prosenttia oli naisia. Miehiä vastaajista oli yhteensä 27 eli 33,8 prosenttia. Kaksi vastaajaa eli 2,5 prosenttia oli ilmoittanut sukupuolekseen ”muu”.
Suurin osa vastaajista (50) 62,5 prosenttia ilmoitti iäkseen 18–30 vuotta. Toiseksi eniten (24) eli 30 prosenttia oli 31–45-vuotiaita vastaajia. Kuusi vastaajaa eli 7,5 prosenttia ilmoitti iäkseen 46–60 vuotta.
Neljäntenä kysymyksenä kyselyssä kysyttiin, onko vastaajien kotimaanmatkailu lisääntynyt koronapandemian aikana eli vuoden 2020 maaliskuun jälkeen. Suurin osa vastaajista eli 48 (yhteensä 60 prosenttia) vastasi kieltävästi, kun taas 32 (40 prosenttia) vastasi myöntävästi. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin jatkokysymys, eli jos vastasi edelliseen myöntävästi, piti seuraavasta valikosta valita ensisijainen syy kotimaanmatkailun lisääntymiselle.
Suurin osa vastaajista eli yhteensä 15 vastasi ensisijaisen syyn olevan se, ettei rajoitusten takia päässyt ulkomaille. Sen lisäksi yhdeksän henkilöä vastasi tottuneensa matkustamaan Suomessa. Neljä vastaajaa kertoi ensisijaiseksi syykseen sen, että Suomessa matkustaminen on helppoa ja turvallista. Näiden lisäksi yksittäiset vastaajat valitsivat ensisijaiseksi syykseen hiilijalan jäljen pienentämisen ja positiiviset kokemukset sosiaalisessa mediassa ja mainonnassa.
Kyselyn vastaajilta kysyttiin myös, aikovatko he matkailla kotimaassa, vaikka rajoitukset hellittäisivät täysin ja matkustelemaan pääsisi myös ulkomaille. Yhteensä 70 vastaajaa (87,5 prosenttia) vastasi myöntävästi. 10 vastaajaa eli 12,5 prosenttia vastasi kieltävästi.
Kyselyn lopussa oli avoin laatikko, johon sai perustella aiempia vastauksiaan. Useampi vastaaja nosti esiin kotimaanmatkailun kalleuden. Eräs vastaaja kertoi, että ”kotimaanmatkailu olisi aivan jees, mutta on aivan liian kallista varsinkin opiskelijalle”.
Toisaalta vastaajissa oli henkilöitä, jotka eivät matkusta ollenkaan. Yksi vastaajista kertoi, että ei matkaile, ellei sille ole jotain erityistä syytä.
Koronan vaikutukset nousivat monessa vastauksessa esiin. Osa vastaajista kertoi koronan laskeneen matkusteluintoa. Eräs vastaajista kertoi, että ”hiilijalanjäljen pienentäminen on saanut kiinnostumaan matkailusta lähellä”.
Joukkoon mahtui myös niitä, jotka kertoivat lähtevänsä heti ulkomaille, kun koronatilanne helpottaa. Yksi kyselyyn vastanneista kertoi, että kotimaanmatkailu on ollut lähinnä korvike ulkomaanmatkailulle koronapandemian aikana.
Heinäkuussa 2021 rikottiin ennätyksiä
Tilastokeskuksen majoitustilastojen mukaan yöpymisten määrä kotimaisissa majoitusliikkeissä oli heinäkuussa 2021 historian korkein.
Tekijät: Juulia Korkiakangas, Elisa Muhonen, Ville Manninen
Lähteet:
Tilastokeskus – kotimaanmatkailu ennätyksellisen vilkasta
Kommentoi