Koronavirus ja poikkeusolot saivat suomalaiset kiinnostumaan käsitöistä. Taitoliitto toteutti yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa kyselyn, jossa selvitettiin suomalaisten käsityöharrastusta Suomessa syksyllä 2021. Tuloksia verrattiin vuoden 2018 vastaavan tutkimuksen tuloksiin, ja käsityöharrastuksen suosio vuosien välillä näytti kasvaneen.
Käsityöt tulivat jäädäkseen
Oulun Taitoshopin toiminnanvastaava Elina Seppänen kertoo, että käsityöharrastusten suosion nousu näkyi koronan alettua muun muassa verkkokaupan lisääntyneenä myyntinä, kun paikan päälle ei päässyt asioimaan. Tarvikkeet ja tuotteet olivat päässeet ajoittain loppumaan suuren kysynnän vuoksi. Taitoliiton tutkimuksen mukaan 19 prosenttia vastaajista teki käsitöitä arjessaan enemmän kuin ennen koronan alkua. Miltei puolet vastaajista kertoivat harrastavansa erilaisia käsitöitä vähintään muutaman kerran kuussa. Vuonna 2018 vastaava osuus oli 34 prosenttia.
Nykyään kysyntä ja myynti on jopa suurempaa kuin ennen koronaa eli suosio ei ole näyttänyt hiipumisen merkkejä. Vaikka arki ja elämä on normalisoitunut, ihmiset ovat jääneet käsityöharrastajiksi.
Vankka arvomaailma harrastuksen taustalla
Seppänen ajattelee, että koronan aiheuttama lisääntynyt vapaa-aika ja tekemisen tarve saivat ihmiset tutustumaan käsitöihin.
Käsitöiden harrastamisen taustalla on myös erilaisia arvoja, jotka harrastajat kokevat tärkeiksi, kuten arvostus kotimaisia käsityömateriaaleja kohtaan, halu ylläpitää opittuja kädentaitoja ja tukea itse tekemisen kulttuurin kasvua. Seppänen mukaan käsitöiden tuova yhteisöllisyys on yksi harrastuksen hyvistä puolista ja uskoo sen merkitsevän harrastajille paljon. Seppänen huomauttaa myös käsitöiden osaamisen tärkeydestä koko yhteiskunnalle:
”Jos me ei pidetä käsityötaitoja yllä, meidän huoltovarmuutemme heikkenee.”
Huoltovarmuudella tarkoitetaan varautumista mahdollisiin kriisi- ja häiriötilanteisiin ja jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta toimii ja ihmiset voivat elää turvallisesti arkeaan.
Tulevaisuuden näkymistä Seppäsen kertoo, että käsityöalalla halutaan panostaa enemmän kierrätysmateriaalien käyttöön ja hyödyntämiseen. Myös ympäristöystävällisyyteen halutaan kiinnittää enemmän huomiota ja esimerkiksi vuosien 2021 ja 2022 käsityötekniikoiden valinnassa ympäristöystävällisyys oli vallitseva teema. Tämän vuoden 2022 käsityötekniikka on värjääminen luonnonväreillä ja viime vuonna 2021 käsityötekniikka oli parsiminen ja paikkaus.
Harrastajissa aiempaa enemmän nuoria
Yhä useampi nuori on kiinnostunut nykypäivänä käsitöistä ja suurimpana innoittajana on muoti. Viime kesänä muun muassa virkatut topit ja asusteet olivat suuressa suosiossa ja sosiaalisessa mediassa levisi paljon ohjeita, kuvia ja videoita erilaisten vaatteiden tekoon, jotka keräsivät paljon huomiota ja innostusta käsitöitä kohtaan. Nuorten suosiossa ovat itse tehdyt vaatteet, ja Seppäsen mukaan nuoria näkyy enemmän asiakkaina kuin aiemmin. Tällä hetkellä nuoret ostavat eniten värikkäitä paksuja lankoja tehdäkseen pipoja talven tullessa. Taitoshopin kurssivastaava Johanna Lumila kommentoi nuoria olevan enemmän myös mukana käsityökursseilla. Perinteisen neulonnan ja virkkauksen lisäksi suosittuja käsityötekniikoita ovat tällä hetkellä tuftaus ja lankojen värjääminen.
Vuoden 2022 käsityötekniikka on värjäys luonnonväreillä
Virkkuukoukut esiin: kotikutoisen näköiset kesäasut ihastuttavat
Kommentoi