Yrittäjyys on toisille lapsuudenhaave, kun taas toiset näkevät sen punaisena vaatteena. Mitä yrittäjyys oikeasti vaatii?
Vilma Honkosen tapauksessa lisämausteensa yrittäjyyteen tuo nuori ikä.
Honkonen, 22, tulee yrittäjäperheestä. Isä ja veli omistavat rakennusalanyrityksen, ja äiti toimii osakkaana ravintola-alalla.
Honkonen toteaa olleensa aina ’’minä itse’’ -tyyppiä, joten vahva yrittäjän luonne on peritty kotoa.
Lapsuuden ystäväkirjoissa Honkosen haaveammatin kohdalla luki lähes poikkeuksetta kosmetologi. Lukio-iässä haave jäi hieman taka-alalle mutta palasi myöhemmin entistä vahvempana.
Honkonen opiskeli kosmetologiksi ja tekee tänä päivänä ripsienpidennyksiä toiminimellä. Tulevaisuudenhaaveena on laajentaa palveluvalikoimaa muihin kosmetologipalveluihin.
Haasteita ja ennakkoluuloja
Honkoselle haastavinta yrityksen perustamisessa sekä kaiken aloittamisessa oli uskallus.
Täytyi hypätä tyhjän päälle ja ryhtyä yrittäjäksi ilman valmista asiakaskuntaa.
’’Oli pelottavaa, kun tulevista tuloista ei ollut hajuakaan. Oli ainoastaan tavoitteet, joihin tulisi pyrkiä, mutta ensin oli saatava asiakkaita.’’
Aloittelevan yrittäjän työskentelytahti oli rauhallinen eikä työnjälkikään ollut vielä paras mahdollinen. Onneksi perheestä ja ystäväpiiristä löytyi harjoitteluasiakkaita, ja kädenjälki ja työtahti kehittyivät nopeasti.
Honkonen kertoo opiskeluajoiltaan, ettei opettaja lainkaan kannustanut yrittäjyyteen, vaikka kauneudenhoitoalalla yrittäjyys on lähes väistämätöntä. Yleisesti ajatellaan, ettei pelkällä ripsien tekemisellä voi elättää itseään.
Nuori yrittäjä yllättyi myös siitä, kuinka moni suositteli laskutuspalvelua tai kehotti aloittamaan toiminnan kevytyrittäjänä, jolloin riskit olisivat pienemmät.
Honkonen kuitenkin piti päänsä ja perusti suoraan oman toiminimen. Kirjanpitäjä löytyi lähipiiristä, mikä on ollut suuri apu ja helpotus.
Yrittäjyyden hyvät ja huonot puolet
Ehdottomasti parhaaksi puoleksi yrittäjyydessä Honkonen nostaa sen, että hän saa itse määritellä omat työaikansa.
Heti perään hän mainitsee ihanat asiakkaat. He ovat Honkoselle työn suola. Ripsihuolto toimii lähes terapiatuntina: pidennyksiä tehdessään Honkonen ehtii käydä läpi asioita laidasta laitaan.
Honkosen työtilat sijaitsevat hänen kotonaan Oulun Kiulukankaalla. Myös tämän hän listaa positiiviseksi asiaksi. Työmatkoihin ei kulu aikaa, ja työpäivien aikana ehtii hoitaa kotitöitä. Kokonaisuudessaan arjen aikataulutus hoituu helpommin, kun työskentely onnistuu kotona.
Hyvien asioiden rinnalle löytyy väistämättä yrittäjyyden huonojakin puolia. Kysyttäessä niistä Honkonen mainitsee välittömästi kovat kulut.
’’Yllätyin siitä, kuinka paljon rahaa menee vakuutuksiin ja muihin pakollisiin kuluihin.’’
Ripsialaan liittyy eräs hieman ongelmallinen puoli: Asiakkaat käyvät säännöllisesti noin 3–4 viikon välein ripsihuollossa. Honkonen ei halua menettää asiakkaitaan, joten lomien suunnittelu ja pitäminen on haastavaa.
Läheisiltä kannustusta
Honkonen kiittää lähipiiriään, joka on suhtautunut yrittäjyyteen kannustavasti. Etenkin alkuvaiheen tuki ja turva olivat hänelle todella tärkeää.
Nuori yrittäjä on saanut perheeltään hyviä vinkkejä ja realistisen kuvan siitä, millaista yrittäjyys on.
’’Yrittäjyys on vapautta, mutta itsellä on myös kaikki vastuu.’’
Honkonen jatkaa, että kotona työskentely on vaatinut joustavuutta myös avomieheltä. Mies saa Honkoselta erityiskiitosta siitä, kuinka täysillä tämä on ollut mukana koko ajan ja ainoastaan kannustanut jatkamaan.
Kaiken kaikkiaan Honkonen puhuu yrittäjyydestä positiivisessa hengessä ja pilke silmäkulmassa. Varauskalenteri täyttyy hyvää vauhtia, ja uusia asiakkaita tulee tasaiseen tahtiin.
Honkonen näkee itsensä yrittäjänä myös tulevaisuudessa. Nykyisellä alalla vai jollain muulla, se jääköön nähtäväksi.
Kommentoi