Koirien rekisteröinnistä ja sirutuksesta tulee pakollista ensi vuoden alussa. Ruokaviraston ylläpitämään koirarekisteriin on tarkoitus kerätä kaikkien Suomen koirien tiedot. Tavoitteena on ehkäistä pentutehtailua, koirien laitonta maahantuontia ja heitteillejättöä.
Rekisteriin tulee ilmoittaa koiran nimi, syntymäaika, rotu ja sirun tiedot. Koiran rekisteröinti maksaa mahdollisesti muutamia kymmeniä euroja, mutta maa- ja metsätalousministeriö ei ole vielä päättänyt lopullista summaa. Ruokaviraston mukaan maksulla on määrä kattaa rekisterin kustannukset.
Kehittämisasiantuntija Kirsi Vehkakoski Ruokavirastosta kertoo, että rekisterin ylläpitokustannuksia varten on annettu kuluarvio, mutta todellisuudessa ei vielä tiedetä, kuinka moni lopulta rekisteröi koiransa. Suomessa on arviolta noin 700 000 koiraa. Vehkakosken mukaan myös valtion maksuperustelaki velvoittaa perimään rekisteröinnistä maksun.
Rekisteröintivelvoite koskettaa jokaista koiraa
Koiraa ei tarvitse siruttaa uudelleen, mikäli koiralla on jo toimiva tunnistesiru. Koiran tiedot täytyy kuitenkin ilmoittaa Ruokaviraston rekisteriin, vaikka tiedot olisivat jo jossain toisessa rekisterissä. Esimerkiksi Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä löytyy noin puolen miljoonan koiran tiedot.
Vehkakosken mukaan Kennelliitolla ei ole oikeutta luovuttaa tietoja eteenpäin ilman tiedonantajan lupaa EU:n asettaman GDPR-lain eli henkilötietojen käsittelyä sääntelevän lain takia. Ruokaviraston rekisteriin vaaditaan koiran haltijan tiedot, kun taas Kennelliiton järjestelmään riittää omistajan tiedot. Lisäksi järjestelmästä löytyvä informaatio ei välttämättä ole ajantasaista.
‘’Ruokavirasto selvitti tietojen siirtämisen mahdollisuutta. Tulimme kuitenkin siihen tulokseen, että haluamme aloittaa puhtaalta pöydältä’’, Vehkakoski kuvailee.
Koiran mikrosiru on noin riisinjyvän kokoinen kapseli, joka luetaan erityisellä lukulaitteella. Yksilöllisen numerosarjan sisältämä mikrosiru on vähän niin kuin koirien henkilöllisyystodistus, jonka avulla eläin yksilöidään. Vehkakoski arvioi, että uudistuksen myötä eläinlääkärien työmäärä lisääntyy, mutta toisaalta myös asiakasmäärä kasvaa. Hän muistuttaa, että osa koirista on sirutettu jo aiemmin ja toimenpiteen voi suorittaa eläinlääkärin lisäksi myös muu siihen pätevä henkilö.
Lakiuudistuksen noudattamista haastavaa valvoa
Kotirauha kuuluu myös koirille, joten rekisteröintipakon valvontaa suoritetaan mahdollisesti muun eläinsuojeluvalvonnan yhteydessä. Vehkakosken mukaan seurantaa voidaan suorittaa myös pistokokeina, mutta kenenkään ovelle ei koiran rekisteröintitilannetta tulla tarkastamaan. Hän arvioi, että mikäli valvonta osuu rekisteröimättömän koiran kohdalle, ensin saattaa tulla kehotus, sitten uhkasakko ja lopulta oikea sakko, mikä voi olla jopa tuhansia euroja.
Oululainen koiranomistaja Tinja Kotajärvi suhtautuu uudistukseen tyynesti.
‘’Mielestäni uudistuksen tarkoitus on hyvä. Meidän perheemme kääpiökoira Nasu on sirutettu jo aikaisemmin kasvattajan toimesta. Rekisteröinnistä olen kyllä valmis maksamaan, mutta en tosin usko, että kaikki koiranomistajat tekevät niin. Osa saattaa etenkin vanhan koiran kohdalla ajatella, että rekisteröinti ja sirutus aiheuttavat liikaa vaivaa. Ylipäänsä yksityishenkilöt eivät ehkä ole lakimuutokselle yhtä uskollisia kuin esimerkiksi koirankasvattajat’’, Kotajärvi arvelee.
Tammikuun ensimmäisestä päivästä lähtien syntyvät koiranpennut tulee siruttaa ja rekisteröidä kolmen kuukauden kuluessa syntymästä. Sitä aikaisemmin syntyneiden koirien kohdalla toimenpiteet tulisi suorittaa ensi vuoden loppuun mennessä, uutisoi Yle.
Lähteet: Koirien rekisteröintipakko alkaa reilun kuukauden päästä – tätä se tarkoittaa koiranomistajille
En ymmärrä jos koira on sterilisoitu ja 10v eihän sillä voi pentuja teettää! Eihän se liity mitenkään pentutehtailuun??????