Koirien pupillit kertovat niiden tunnetiloista

Helsingin yliopisto arvioi ensimmäisenä maailmassa koirien tunnetiloja pupilleja mittaamalla. Kuva: Pixabay

Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan oksitosiini-hormoni saa koirat kiinnostumaan hymyilevistä ihmiskasvoista ja kokemaan vihaiset kasvot vähemmän uhkaavina.

Kansainvälisessä Koiran mieli -tutkimuksessa tutkittiin 43 koiraa. Kullekin niistä näytettiin tietokoneen ruudulta kasvokuvia hymyilevistä ja vihaisista ihmisistä.

Jokainen koirista osallistui testiin kaksi kertaa: annetun oksitosiini-hormonin vaikutuksen alaisena ja ilman. Katseenseurantalaitteen avulla mitattiin koirien huomion kiinnittymistä kuviin ja pupillin koon muutoksia.

Tutkimusryhmän johtavan professorin Outi Vainion mukaan he onnistuivat käyttämään ensimmäisinä maailmassa pupillien koon mittaamista koirien tunnetilan arvioinnissa. Aikaisemmin samaa menetelmää on hyödynnetty vain ihmisiin ja ihmisapinoihin liittyvissä tutkimuksissa.

”Oksitosiini-hormoni näyttäisi vaikuttavan siihen mitä koira näkee, sekä siihen miten se näkemänsä kokee”, kertoo tohtorikoulutettava Sanni Somppi Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Oksitosiini on luottamukseen ja kiintymykseen liitetty hormoni. Tutkimuksessa kerrotaan, että sillä on suuri rooli niin ihmisten kuin muidenkin nisäkkäiden sosiaalisessa käyttäytymisessä, kuten empatian syntymisessä ja yhteistyön tekemisessä.

Hymyilevät kasvot houkuttelevat koiria

Testiä tehdessä havaittiin, että hymyilevät kasvokuvat nostattivat oksitosiinin vaikutuksen alaisena olleiden koirien tunnetilaa enemmän kuin vihaiset ihmiskasvot. Oksitosiini-hormoni siis todennäköisesti lisäsi hymyilevien kasvojen miellyttävyyttä ja vähensi vihaisten uhkaavuutta. Oksitosiinia saaneet koirat myös olivat enemmän kiinnostuneita hymyistä kuin vihaisista ilmeistä.

Ilman oksitosiinia koirien pupillit kasvoivat suurimmiksi niiden katsellessa vihaisia kasvoja. Tämä oli merkki siitä, että vihaiset kasvot aiheuttivat koirissa suuremman tunnereaktion.

”Molemmat vaikutukset edistävät koiran ja ihmisen kommunikaatiota sekä kiintymyssuhteen kehittymistä”, kertoo tutkimusryhmän johtava professori Vainio tiedotteessa.

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*