Kiire estää vanhuksen hyvän hoidon

Vanhusten parissa työskentelevät hoitajat kokevat riittämättömyyttä työssään, ilmenee Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden tekemästä Hyvä hoitaja -kyselystä. Riittämättömyyden tunnetta koki päivittäin reilu kolmannes ja viikoittain yli 40 prosenttia kyselyyn vastanneista hoitajista. Kyselyyn vastasi yli 130 hoitajaa, joista suurin osa oli lähihoitajia.

”Vanhustyö on muuttunut paljon 20 vuoden aikana. Inhimillisyys ja asiakaslähtöisyys on hävinnyt.”

Valtaosa hoitajista kertoi haluavansa olla hoitajana läsnä oleva, kiireetön, välittävä ja empaattinen. Ajan antamista potilaalle pidettiin tärkeänä.

 

Selvä enemmistö vastaajista koki, että he joutuvat tinkimään työssään jostakin. Yleisimmiksi syiksi mainittiin kiire, työntekijöiden vähyys ja työmäärän epätasainen jakautuminen. Osa vastaajista kertoi, että heidän työhönsä on liitetty liikaa muuta kuin hoitotyötä. Työpäivään sisältyy usein siivousta, ruuanlaittoa ja tietojärjestelmiin liittyviä kirjallisia töitä.

Selkeästi eniten hoitajat joutuivat tinkimään potilaan kanssa vietetystä ajasta. Toiseksi eniten tingittiin omista ruoka- ja kahvitauoista ja kolmanneksi eniten omista vessatauoista. Myös työn huolellisuuden koettiin kärsivän.

Hampaat jäävät pesemättä ja vessaan ei pääse

“Asiakkaan auttamisessa, esim. pukeutumisessa ollaan kiireellisiä. Silloin jotkut hoitajat käyttävät kirosanoja ja ovat jopa kovakouraisia.”

Kyselystä ilmeni, että esimerkiksi vanhusten vessakäynneistä tingitään potilaan pyynnöistä huolimatta, koska aika ei riitä. Aina potilas ei pääse pesulle edes viikoittain ja hampaidenpesu voi jäädä välistä useina päivinä peräkkäin.

”Työssä on jatkuvasti kyse etiikan ja ehtimisen ja itselle anteeksi antamisen ketjusta. En ehdi tehdä kaikkea, mutta ehdinkö tarpeeksi? Ehdinkö oikeita asioita?”

Ne vastaajat, jotka eivät mielestään joutuneet tinkimään työssään mistään, uskoivat sen johtuvan pääasiassa riittävästä määrästä hoitajia. Tärkeitä tekijöitä olivat myös ajan riittävyys ja oma motivaatio. Hyvää johtamista pidettiin avainasemassa työyhteisön hyvinvoinnin kannalta.

Kysely toteutettiin sosiaalisen median kautta huhtikuussa. Hoitajat saivat vastata kyselyyn anonyymisti. Vastaajien työurien pituus vaihteli parista kuukaudesta lähes neljäänkymmeneen vuoteen. Mukana oli tasaisesti sekä alle kymmenen vuotta työskennelleitä että pidemmän uran tehneitä.

”Johdolle terveisiä: perusasiat kuntoon. Pintaa on turha kiillottaa poniajelupäivillä, jos totuus on se, että hoitajien aika ei riitä edes perusasioiden hoitamiseen.”

Tekijät: Mervi Päivärinta, Eeva Kuivas, Tiia Ung ja Saara Heiskanen

1 Comment

  1. Olisin toivonut, että jutussa olisi mainittu myös omaiset. Se miten omaiset eivät ymmärrä ja kuinka paljon se tekee lisäkuormitusta hoitajien arkeen.. Miten toivoisinkaan, että omaiset osallistuisivat ja käyttäisivät energiansa hoidossa olevien vanhusten hyvinvointiin, eikä joka ikisestä asiasta valittamiseen ja hoitajien haukkumiseen. Hoitajat ovat todellakin jäävuoren huippuja ja omaiset eivät todellakaan tiedä mitä kaikkea hoitajan pitää ehtiä työvuorossaan tekemään…

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*