Peruskoulujen uusi opetussuunnitelma on ollut käytössä vuoden 2016 elokuusta. Kuinka uudet ohjenuorat ja teknologisia muutoksia mukanaan tuonut 2000-luku ovat muuttaneet peruskoulua?
Ensimmäinen näkyvä muutos tulee vastaan termeissä. Enää ei puhuta ylä- ja ala-asteesta vaan ne ovat ylä- ja alakoulu. Yläkouluun siirrytään luokalla seitsemän niin kuin ennenkin.
Opettajan ja oppilaan suhde perustui vielä 2000-luvun alussa pitkälti järkkymättömään auktoriteettiin. Uudessa opetussuunnitelmassa opettajan roolia on haluttu muuttaa ohjaavaksi valmentajaksi. Käytännön vaikutuksista opettajan rooliin valaisee Kellon yläkoulun matematiikan, fysiikan ja kemian opettaja Tarja Vasko.
”Palautetta tulee annettua oppilaille enemmän ja tavoitteita mietitään yhdessä. Lukukauden edetessä katsotaan, kuinka tavoitteissa ollaan edistytty. Tärkeintä on, että oppilas tietää missä aineessa hänen tarvitsee petrata ja missä hän on jo valmiiksi hyvä.”
Oppilaan saama palaute omasta työskentelystään on muuttunut monipuolisemmaksi. Enää ei mennä vain joulu- ja kevättodistusten varassa. Mukaan on tullut kehitys- ja arviointikeskusteluja, joita pidetään kerran lukukaudessa jokaiselle oppilaalle erikseen. Kiviniemen alakoulun opettaja Iiris Huusko kertoo, kuinka arviointia sovelletaan alakoulun puolella.
”Ennen syyslomaa pidetään oppilaan ja huoltajan kanssa puolen tunnin kehityskeskustelu, jossa käydään läpi oppilaan kuulumisia koulusta ja kotoa, kaveriasioita, työskentelyyn ja oppimiseen liittyviä asioita, käyttäytymistä sekä yleisiä elämänhallintaan liittyviä asioita.”
”Tammikuun loppuun mennessä arvioidaan oppilaan syyslukukauden kehitystä ja keskustellaan yhdessä lapsen ja huoltajan kanssa miten edellä mainitut asiat ovat sujuneet ja keskitytään erityisesti siihen, miten oppiminen on edistynyt.”
Oppiaineita yhdistetty ja aikaistettu
Muutos näkyy myös koulun oppiaineissa. Vuosiluokilla 1-6 on otettu käyttöön ympäristöoppi. Ympäristöoppi yhdistää biologian, maantiedon, kemian, fysiikan ja terveystiedon. Yläkoulussa näitä aineita opetetaan vielä erikseen.
Joitain oppiaineita on aikaistettu, tosin kokonaistuntimäärä ei ole välttämättä kasvanut, vaan esimerkiksi ennen kolmosluokalla alkaneesta englannista on siirretty yksi tunti kakkosluokalle. Samoin on käynyt ennen seiskaluokalla alkaneen ruotsin kanssa, jota aletaan opettamaan jo kuutosluokalla.
Yhteiskuntaopin aloitusajankohtaa on aikaistettu merkittävästi. Oppiaine alkoi ennen vasta yhdeksännellä luokalla, mutta uuden opetussuunnitelman myötä opetus alkaa jo neljännellä luokalla. Myös historian opetus alkaa vuotta aiemmin kuin ennen.
Teknologian muutos näkyy arkityössä
Tämän vuosituhannen alussa teknologian hyödyntäminen opetuksessa näkyi lähinnä piirtoheittiminä ja kuvaputkitelevisioina. ATK-luokkia toki löytyi, mutta niitä käytettiin vain omilla oppitunneillaan, jossa opeteltiin tietokoneen peruskäyttöä.
Piirtoheittimet jäivät kokonaan pois 2010-luvun vaihteessa. Mutta jo ennen piirtoheittimien häviämistä luokissa
siirryttiin videotykkeihin ja projektorikameroihin. Kiviniemen koulussa työskentelevällä Iiris Huuskolla on luokassa käytössään kosketusnäytöllä varustettu opetustaulu, joka toimittaa entisen liitutaulun sekä videotykin virkaa. Huuskon oppilailla on myös käytössään tabletit ja läppärit, joita hyödynnetään opetuksessa säännöllisesti.
Uuden opetussuunnitelman myötä kaunokirjoituksen opettelu on jäänyt kokonaan pois alakoulusta. Oppilaita vaaditaan kuitenkin oppimaan sujuva käsiala tekstaten.
Alenevia PISA-tuloksia ja jatkuvia perinteitä
Viime vuosina on puhuttu Suomen sijoittumisesta kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa. Suomi on tippunut ensimmäiseltä sijalta seitsemänneksi ja tästä ollaan huolissaan. Tarja Vasko hoksaa ainakin yhden ilmiön, joka heikentää oppimista.
”Näkemykseni mukaan se johtuu siitä, että kotityöt jätetään tekemättä. Nimenomaan pojilla on enemmän tekemättömiä tehtäviä. Säännöllistä, jatkuvaa työntekoa kaikki eivät ole oppineet.”
Iiris Huusko epäilee osasyyn olevan vapaa-ajan kasvaneessa viihdetarjonnassa.
”Kaikki muu vie aikaa lukemiselta ja tämä näkyy lukutaidon huononemisessa. Youtube ja pelimaailma kiinnostaa enemmän eikä perinteistä lukutaitoa kehitetä enää niin paljon.”
Moni asia pysyy kuitenkin edelleen muuttumattomana. Joka vuoden kevätjuhlissa raikaa edelleen perinteinen suvivirsi. Nokkahuilustakaan ei vielä olla luovuttu ja sitä opetetaan vielä samoilla loruilla kuin ennenkin. Ostakaa makkaraa.
Kommentoi