Itsenäisyyspäivänä kunniavartioita ympäri Suomea — ohjeistus herätti tasa-arvokeskustelua

Kuva: Pixabay

Itsenäisyyspäivänä 6.12. Suomen täyttäessä 100 vuotta järjestetään kymmenillä sankarihaudoilla poikkeuksellisia kunniavartioita. Tarkoituksena on, että jokaisen talvi- tai jatkosodassa kaatuneen sankarivainajan haudalla vartioi samanikäinen henkilö kuin sankarivainaja oli kuollessaan.

Ohjeistuksen kunniavartioille on laatinut Suomi 100 -juhlavuoden sihteeristö, jonka mukaan idea kunniavartioiden järjestämisestä lähti tamperelaisen Kalervo Sipin aloitteesta. Ohjeistuksen mukaan vartioon osallistuvien tulisi olla samaa sukupuolta kuin sankarivainaja. Ylen mukaan monissa kunnissa kunniavartioista muodostui myös tasa-arvokysymys ja joissakin kunnissa vartiossa seisoo myös naisia.

Kunniavartio myös Oulussa

Oulussa kunniavartio järjestetään hautausmaan sankarimuistomerkillä, ja vartioon haetaan 13—55-vuotiaita miehiä. Kaikkiaan sankarivainajia on Oulussa 456. Kunniavartiota järjestävät yhteistyössä Oulun evankelis-luterilainen seurakunta, Puolustusvoimat, veteraani- ja kansalaisjärjestöt sekä Oulun kaupunki.

Vartioon on voinut ilmoittautua kaupungin verkkosivuilta löytyvän lomakkeen kautta. Oulun kaupungin tapahtumakoordinaattori Vesa Pynttärin mukaan ilmoittautuneiden määrä on Oulussa ylittänyt tarpeen jo sadalla hengellä, ja jokaiselle sankarihaudalle on löytynyt vartija. Oulun 456 sankarivainajasta yksi on nainen, ja hänen haudallaan vartioi Pynttärin mukaan nainen.

”On itsestään selvää, että jos kaatunut on nainen, hänen paikallaan seisoo nainen”, Pynttäri sanoo. Pynttärin tiedossa ei ole, onko Oulussa koskaan aiemmin järjestetty yhtä laajaa kunniavartiota, sillä kaupunki ei ole hänen tietojensa mukaan aiemmin ollut vartioissa järjestäjän roolissa.

Keskustelua tasa-arvosta

Kansallisarkiston Suomen sodissa 1939—1945 menehtyneiden tietokannassa on kaikkiaan 95 000 kaatuneen tiedot. Monella paikkakunnalla sankarihautoihin on haudattuna myös muutamia naissankarivainajia.

”Tarkkaa tietoa menehtyneiden naisten osuudesta ei tietokannasta valitettavasti saa selville. Rintamalla kaatuneiden lottien lukumäärä on tietokannan mukaan 289”, sanoo Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltonen.

”En kuitenkaan pysty sanomaan, onko heidät kaikki haudattu sankarihautoihin. Lottien kohdalla sotilasarvoksi on tietokannassa merkitty lotta tai lääkintälotta. On siis mahdollista, että heidän lisäkseen on naisia, joiden kohdalla tämä tieto sotilasarvosta puuttuu ja heidän lukumääräänsä ei tietokannasta saa haettua”, Ylönen-Peltonen toteaa.

Luonnollisesti naissankarivainajien hautoja kunniavartioissa vartioivat naiset, mutta useilla pienemmillä paikkakunnilla naisia otetaan vartioon enemmänkin. Esimerkiksi Himangalla, Lohtajalla ja Vetelissä vartioon ovat tervetulleita niin miehet kuin naiset. Vartio järjestetään Suomi 100 -sihteeristön ohjeistuksesta poiketen, koska vapaaehtoisia ei muuten olisi löytynyt riittävästi vartion toteuttamiseen ja naiset ovat itse olleet innokkaita osallistumaan.

Sosiaalisessa mediassa asia on herättänyt laajaa keskustelua, ja mielipiteitä löytyy laidasta laitaan. Monien mielestä naisten pitäisi ehdottomasti päästä mukaan, koska sodassakaan ei olisi pärjätty ilman kotirintaman tukea. Lisäksi miesten ja naisten välinen tasa-arvo on vuonna 2017 jo aivan toista kuin sota-aikoina. Toiset taas ajattelevat, että tapahtumalla tulisi antaa mahdollisimman todenmukainen kuva sota-ajasta ja sankarihautaan päätyneiden ikäjakaumasta.

Suomi 100 -sihteeristön mukaan kunniavartioston ohjeistuksessa lähdettiin siitä, että kunniavartio kuvaisi konkreettisesti sota-aikana kaatunutta nuorta sukupolvea.

Lähteet:

Suomi 100

Oulun kaupunki

Yle: Kunniavartioista tuli myös tasa-arvokysymys

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*