Ikäihmiselle sekä vanhustenhoitajalle on tärkeää, että ihmiset ottaisivat koronan tosissaan – Molemmat kärsivät yksinäisyydestä ja toivovat pandemian loppua

Lahja Matilan elämä on ollut yksinäistä viimeaikoina, kun koronan lisäksi ikätoveri ystävä on sairaalassa. Kuva: VIlle Manninen

86-vuotias oululainen Lahja Matila on koronan riskiryhmäläinen. Matila on asunut yksin itsenäisesti viisi vuotta miehensä kuoleman jälkeen.

Koronaan sairastuminen pelottaa Matilaa. Hän sanoo suhtautuvansa koronaan vakavasti, käyttävänsä maskia sekä olevansa pääasiassa kotona. Matila on myös alkanut käyttämään ruoan kotiinkuljetuspalvelua.

”Ihan kuin me vanhukset oltaisiin häkissä. Ei me päästä melkein mihinkään, eikä kaupassakaan ole uskaltanut käydä”, hän sanoo.

Myös nuorempien suhtautuminen koronaan ihmetyttää vanhusta.

”Tuntuu kuin nuoremmat olisivat unohtaneet korona-aikana täysin koko vanhusten olemassaolon, kun he eivät itse kuulu riskiryhmään.”

”Eihän se ikkään lopu, jos sen annetaan vaan rauhassa levitä. Pitäisi kaikilla nyt ajatella järjellä, että päästäisiin joskus eroon tuosta koronasta”, Matila toteaa.

”Kyllä ne päivät tuntuvat pitkiltä yksin.” Kuva: Ville Manninen

”Tukehtuuhan sitä tänne kotiin”

Matila kertoo, että korona-aika on lisännyt yksinäisyyttä, kun mihinkään ei voi mennä. Läheisille hän sanoo, että soittaisivat tiheämmin. Puhelut auttavat sekä yksinäistä vanhusta että läheistä jaksamaan. Hän toteaakin soittelevansa lähes joka päivä sukulaisilleen ja ystävilleen.

”On paljon vanhuksia, joilla ei ole sukulaisia tai muita läheisiä ollenkaan. Kyllä niiden aika käy nyt todella pitkäksi”, Matila sanoo.

Jouluvalojen näkyvyys on Matilalle tärkeää korona-aikanakin. Kuva: Ville Manninen

Pienimuotoisia vanhusten ulkotapahtumia Matila pitäisi hyvänä sosiaalisen elämän kannalta, kunhan vain turvaväleistä sekä maskien käytöstä pidettäisiin huolta. Myös kirkon tapahtumia, joissa joka toinen penkkirivi on tyhjä sekä osallistujamäärä rajallinen, pitää hän tärkeänä.

Hyvinvointiaan Matila kertoo pitävänsä yllä kävelemällä lähiympäristössä ja kehottaa muitakin ikäihmisiä jokapäiväiseen liikuntaan, että toimintakyky pysyisi yllä.

”Muutenhan sitä täysin lamaantuu eikä pääse enää liikkeelle ollenkaan.”

”Liikunta on vanhalla iällä tärkeää, muuten toimintakyky lähtee nopeaa.” Kuva: Ville Manninen

Vanhustenhoitajan arjessa korona näkyy monella tavalla, niin asiakkaiden kuin omaistenkin puolesta

”Ennen koronaa oltiin todella läheisesti asukkaiden kanssa.” Kuva: Russon kotialbumi

29-vuotias Federica Russo työskentelee vanhusten parissa. Hän on töissä helsinkiläisen hoitokodin dementiayksikössä lähihoitajana.

Russo kokee, että koronatilanne on vaikuttanut paljon hänen työhönsä. Ennen koronaa vanhusten kanssa oltiin läheisesti: halailtiin paljon ja myös henkilökunnan ruokatauko vietettiin vanhusten seurassa. Russo pitää läheisyyttä ja kontaktia tärkeänä työssään.

Koronaohjeistuksen tultua asiat muuttuivat. Maskit, käsineet, esiliinat ja etäisyys muuttuivat arkipäiväksi. Dementiapotilaiden oli vaikea ymmärtää, miksi hoitajat eivät enää tulekaan lähelle.

 ”Nyt puhutaan selkeästi enemmän kuin ikinä, kun ilmeet ja sanat ovat ainoa tapa ilmaista läheisyyttä.”

Erityisen rankkaa tämä on vanhuksille, jotka ovat tottuneet käymään kävelyillä omaisten kanssa, hoitaja kertoo.

Korona-aika on aiheuttaa yksinäisyyttä myös hoitajalle

”Se kuva, jossa itken selittää paljon, miten korona-aika on ollut raskasta henkisesti.” Kuva: Russon kotialbumi

”Tuntuu joskus siltä, että jos en olisi töissä, minulla ei olisi sosiaalista elämää. Töiden jälkeen ei jaksa tehdä paljon muuta kuin nukkua. Vapaapäivät tuntuvat tyhjiltä, kun ei kuitenkaan voi mennä minnekään, koska lomien jälkeen ollaan vanhuksien kanssa tekemisissä.”

Russon mielestä hoitotyötä arvostetaan, ja erityisesti arvostusta osoittivat hoivakodeissa vierailleet omaiset. Hän on alun perin Italiasta, jossa vanhukset asuvat usein lastensa luona loppuun asti. Russo suhtautui aluksi suomalaisiin hoitokoteihin epäillen, mutta sanoo työssään huomanneen, että ne tekevät parhaansa vanhusten puolesta.

Perinteinen posti ilahduttaa vanhuksia

Huhtikuusta alkaen hoitokodissa on järjestetty parveketapaamisia omaisten kanssa turvaetäisyydellä. Ennen hoitokodissa kävi parturi, fysioterapeutti ja muusikko. Rajoitusten myötä hoitajien on pitänyt improvisoida ohjelmaa. Hoitajat ovat järjestäneet nyt hiustenleikkuuta, hemmottelupäiviä, soittoa, askartelua ja laulua. Russon mukaan asukkaat ovat nauttineet tästä.

Korona on otettu huomioon hoivakodissa myös tablettien ja puhelinten muodossa. Vanhuksien käytössä on älylaitteita, joihin omaiset voivat soittaa tavallisia tai videopuheluita. Russo toivoo, että omaiset lähettäisivät perinteistä postia vanhuksille.

”Joulukortit, lasten askartelemat kortit, vanhusten nuoruuskuvat, muistot ja niin edelleen. Ne ovat erittäin tervetulleita.”

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*