Hoitajat eturintamassa korona-aikana – missä arvostus?

Hoitoalan työntekijät stressaavat entistä enemmän. Kuva: Sara Saarnia

Hoitohenkilökunnan jaksaminen on ollut korona-aikana koetuksella. Tehyn laajan kyselyn mukaan lähes 90 prosenttia hoitajista harkitsee alanvaihtoa. Lähihoitajana Päijät-Hämeen kotihoidossa työskentelevä Leea kertoo, että varsinkin henkinen väsymys on lisääntynyt korona-aikana.

Omien sanojensa mukaan häntä kuormittaa se, että on nuorin.

”Monet ajattelevat, että nuorten täytyisi jaksaa hoitoalalla paremmin kuin vanhempien.”

Päivystyksessä sairaanhoitajana työskentelevä Juuso toimii niin sanotussa eturintamassa koronapotilaiden hoidossa. Koronatilanne on lisännyt stressiä muutenkin uuvuttavaan työhön. Myös pikkulapsiperheen isänä stressitasot ovat paikoittain korkeat, mutta hän näkee silti perheensä ennen kaikkea positiivisena voimavarana. Juuso tekee katkeamatonta kolmivuorotyötä, eikä omiin työvuoroihin voi juuri vaikuttaa. Miltei suurin osa vapaa-ajasta kuluu unirytmin säätelyyn. Jaksamisen tueksi työnantaja kuitenkin tarjoaa muun muassa työterveyspalveluita.

Lähihoitaja Leea toivoo, että hoitoalan työntekijät saisivat enemmän arvostusta varsinkin näinä vaikeina aikoina. Kuva: Sara Saarnia

Hoitohenkilökunnan arvostus Suomessa mitätöntä

Jokainen haastateltu oli ehdottomasti sitä mieltä, että hoitajien arvostus Suomessa on miltei olematonta. Vuodeosastolla sairaanhoitajana työskentelevä Annika toteaa, että mediassa puhutaan paljon hoitoalan tärkeydestä, mutta heidän arjessaan tämä arvostus ei näy. Annika on myös huomannut, että korona-aikana hoitoalan runsas esilläolo on aiheuttanut ihmisissä jopa kateutta. Hän ei ymmärrä miksi, sillä erityistä korvausta hoitajat eivät tänä aikana ole saaneet.

Myös sairaanhoitaja Juuso kertoo, että hoitajien heikko arvostus näkyy arjessa yleisenä vähättelynä.

”Kuulen usein itse, kuinka akateemisesti koulutetut sairaanhoitajat leimataan takapuolen pyyhkijöiksi tai vanhusten apulaisiksi.”

Juuson mukaan sairaanhoitajat ovat käytännön tehtävissä olevia hoitotieteen asiantuntijoita. Hän kertoo myös, että hoitajat kokevat työssään jatkuvasti potilailta kohdistunutta väkivaltaa ja sen uhkaa.

Lähihoitaja Leea puolestaan toteaa, että hoitotyötä ei ole mahdollista tehdä etänä, joten arvostusta olisi oikeutettua saada enemmän.

Terveydenhuollon henkilökunnan riski sairastua on suuri. Kuva: Sara Saarnia

Mahdollinen koronaan sairastuminen mietityttää

Lähihoitaja Leea kertoo pelkäävänsä sairastumista koronaan.

 ”Totta kai se pelottaa. Jos asiakas sanoo olevansa yhtään flunssainen tai kuumeinen, tulee sellainen olo, että astunpa askeleen taaksepäin.”

Kaikkein pahimmalta Leeasta tuntuisi, jos tietäisi sairastuttavansa riskiryhmään kuuluvan ihmisen. Asiakkaidensa kanssa hän pyrkii pitämään etäisyyttä ja välttämään turhaa lähikontaktia.

Sairaanhoitajat Juuso ja Annika eivät osaa varsinaisesti virusta pelätä, vaan elävät melko normaalia elämää läheisiään tavaten ja yleisiä ohjeistuksia noudattaen. Juuso on kuitenkin lähes varma, että jossain vaiheessa työnsä kautta hän tulee viruksen saamaan. Hän painottaa, että terveydenhuollon henkilökunnalla riski sairastumiseen on huomattavan suuri.

Viimeisimpien tietojen mukaan Päijät-Hämeen koronavirustartuntojen määrä on lähtenyt selkeään nousuun.

Tulevasta rokotteesta ristiriitaisia ajatuksia

Tulevasta koronarokotteesta on käyty kiivasta keskustelua, sillä osa ihmisistä odottaa rokotetta jo kovasti, kun taas toiset suhtautuvat lääkkeeseen hyvin varauksella.

Haastatelluista hoitajista yksi oli sitä mieltä, ettei haluaisi rokotuttaa itseään, sillä ei ole ennenkään juuri rokotteita ottanut.

Toinen hoitajista puolestaan kertoi asian mietityttävän vuosia sitten jaettavan sikainfluenssarokotteen vuoksi, josta parisataa nuorta sairastui narkolepsiaan. Hän kuitenkin pyrkii lähtökohtaisesti hoitajana välttämään rokotekielteisyyttä.

”Toivon, että rokotetta on tutkittu riittävästi ennen kuin sitä aletaan jakamaan.”

Kolmas haastatelluista taas aikoo tulevan rokotteen ottaa hyvillä mielin. Hän kuitenkin myöntää uskovansa, että pikavauhtia kehitetyllä lääkkeellä on omat kasvukipunsa ja haittavaikutuksilta tuskin vältytään. Joka tapauksessa hän haluaa olla näyttämässä esimerkkiä, kuinka rokotteeseen kannattaa suhtautua.

”Rokotekattavuuden on kuitenkin oltava tietyllä tasolla, jotta laumasuoja saavutettaisiin.”

Yhdysvaltalaisen lääkejätti Pfizerin mukaan rokotteen suojatehon on alustavasti todettu olevan jopa 90-prosenttinen koronavirustartuntoja vastaan. Moni asiantuntijakin on sitä mieltä, että tutkimustulokset vaikuttavat lupaavilta, mutta vielä on liian aikaista sanoa, onko tämä todella ratkaisu koronapandemiaan.

Hoitajien nimet on muutettu.

Jutun taustalähteinä käytetty:

Tehy: Tehyn laaja kysely: Koronasta ei ole korvattu mitään, alan vaihto kiinnostaa yhä enemmän

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä: Tilanne Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä

MTV Uutiset: Koronarokotteen kehittäjäpariskunta kuuluu Saksan rikkaimpiin – tällainen turkkilaissyntyinen kaksikko on

Iltalehti: Rokote laukaisi narkolepsian noin 200 henkilöllä – lääkeyrityksen anteeksipyyntöä ei ole kuulunut

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*