Eriarvoisuus terveydenhuollossa on monen tekijän summa 

Walk in -lyhytterapia järjestetään Vanhan pappilan Kivijalassa. Kuva: Taru Kyllönen

Ihmisen varallisuus voi vaikuttaa siihen, millaisia terveydenhuollon palveluita hän voi käyttää. Hyvässä taloudellisessa tilanteessa on mahdollisuus käyttää julkisen sektorin lisäksi myös esimerkiksi yksityistä terveydenhuoltoa, ja työssäkäyville on tarjolla ilmaisia työterveyden palveluita.  

”Heille, joilla on hyvä sosiaalinen asema, varallisuutta ja jotka ovat työelämässä, on mahdollisuus päästä terveyspalveluihin kolmen kanavan kautta”, avaa THL:n tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon tarjoamat palvelut eivät kuitenkaan suuresti poikkea toisistaan, vaan syy hakeutua kalliimpien palveluiden pariin löytyy muualta.  

”Suomessa palvelumaksut eivät välttämättä ole se tekijä, joka on suurin syy tyydyttymättömään palveluiden käyttöön, vaan jonotusaika ja pitkät odotusajat palveluiden saamiseen”, Keskimäki toteaa. 

Raha ei ole ainoa eriarvoistaja 

Eriarvoisuus näkyy myös muussa kuin tuloeroissa. Keskimäki kertoo, että esimerkiksi koulutus antaa valmiuksia ymmärtää terveydenhuollon järjestelmiä ja erilaisia hoitomuotoja. Lisäksi erilaisiin sairauksiin suhtaudutaan hyvin eri tavoin. Esimerkeiksi hän nostaa sydän- ja verisuonitaudit sekä mielenterveysongelmat: 

”Klassinen esimerkki on sydän- ja verisuonitaudit sekä mielenterveyden ongelmat, ja se, kuinka paljon näille eri sektoreille kohdennetaan voimavaroja. Mielenterveys on hyvä esimerkki siitä, että vaikka meillä on paljon tietoa tehokkaista hoidoista, joilla voidaan vaikuttaa mielenterveyden ongelmiin, heijastuu kuitenkin mielenterveysongelmien stigma edelleen päätöksiin mielenterveyspalveluihin investoimisesta.” 

Keskimäki lisää, että mielenterveysongelmat ovat usein yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä. Tämä aiheuttaa sosiaalista eriarvoisuutta. 

Myös alueelliset erot vaikuttavat.  

”Soteuudistuksen yhteydessä on jälleen kiistelty siitä, millä tavalla voimavaroja tulisi kohdentaa terveydenhuollossa. Meillä on sellaisia tahoja yhteiskunnassa, jotka ehdottavat voimavarojen kohdentamista sen mukaan, kuinka tehokkaasti on onnistuttu hoitamaan terveysongelmia, eikä pitäisi kiinnittää niin paljon huomiota siihen, mikä terveydentilan taso väestössä on”, Keskimäki kertoo.  

Vähentäminen vaikeaa 

Eriarvoisuuden vähentäminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Keskimäki kokee ongelmallisena viimeisinä vuosikymmeninä korostuneen palvelujen pyörimiseen ja tehokkuuteen keskittymisen, sillä tärkeää olisi pyrkiä ennaltaehkäisemään sairauksia ja edistämään terveyttä. 

”Eriarvoisuus on monitekijäinen asia, eli vaikka yhtä asiaa pyrittäisiin korjaamaan, se ei muuta kokonaisuutta välttämättä kovinkaan paljon”, selittää Keskimäki.  

Politiikassa eriarvoisuuden ratkaiseminen on vaikeaa. Esimerkkinä Keskimäki nostaa keskustelut työterveyspalveluista: 

”Keskustelu antaa hyvän esimerkin siitä, kuinka vaikea esimerkiksi eriarvoisuutta on ratkaista yhteiskunnassa, jossa kaikista äänekkäin osa väestöstä hyötyy selvästi jonkin tällaisen kokonaisuuden kannalta toimimattoman rakenteen olemassaolosta.” 

Ilmaista lyhytterapiaa nuorille 

Vaikka eriarvoisuuden poistaminen ei ole yksinkertaista, pyritään siihen puuttumaan monin tavoin. Esimerkiksi kirkko on aloittanut useissa Suomen kaupungeissa nuorille suunnatun Walk in -terapian. Sen on tarkoitus olla nuorille mahdollisuus tulla keskustelemaan ilmaiseksi ammattilaisten kanssa ilman ajanvarausta.  

Oulussa Walk in -terapia toimii keskiviikkoisin Vanhan pappilan Kivijalassa yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen Vamos-palvelun kanssa.  

“Tämän tyyppinen matalan kynnyksen ensikohtaamistoiminta ja -paikka on Oulusta puuttunut. Sen lisäksi, että ihminen saa tulla juttelemaan oman elämänsä haasteista, pyrimme myös ohjaamaan palveluissa eteenpäin”, kertoo Oulun seurakuntayhtymän diakoniatyöntekijä Kari Rekilä

“Vaikka me terapeutit sitoudumme siihen, että kertakin voi riittää, silti nuorella on mahdollisuus tulla myös uudestaan”, lisää Vamoksen työntekijä Pirita Satomaa. Samalle terapeutille pääsyä ei kuitenkaan voida luvata. 

Nuoret tulevat kohdatuiksi 

Päivystysaikana Kivijalkaan voi vain kävellä sisään. Tervetulleita ovat kaikki nuoret riippumatta elämäntilanteesta tai siitä, kuuluuko kirkkoon. Aulassa kävijät otetaan vastaan, ja odottajille on pientä tarjoilua. Lisäksi kävijät saavat täytettäväkseen esitietolomakkeet, joiden pohjalta terapeuttien kanssa keskustellaan. Esitietolomakkeessa ei kysytä henkilötietoja, vaan keskustelun saa halutessaan käydä täysin anonyymina. 

Palaute on Satomaan mukaan ollut hyvää.  

“Siitä oli hyvät arvosanat, että on tullut kuulluksi ja ymmärretyksi”, hän kertoo 

Walk in -terapian lisäksi Vamos Oulu järjestää ilmaista lyhytterapiaa ajanvarauksella Byströmin ohjaamolla.  

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*