Eläimet oppivat tempun kuin tempun – mitä sinun lemmikkisi osaa?

Nelli-koira. Kuva: Valokuvaaja Rami Marjamäki Oy | Instagram: prokuvat | Facebook: ramiprokuvat

Lemmikit ovat ihania, mutta ne myös haastavat omistajiaan. Toimituksemme pyysi ihmisiä jakamaan Facebookissa kuvia ja videoita omien lemmikkiensä tempuista, jotka on saavutettu eläimen ja ihmisen yhteistyön avulla.

Helsingin yliopiston hiljattain julkaistussa tutkimuksessa seurattiin lähes 14 000 koiran käytöstä. Näistä 73 prosentilla esiintyi jonkinlaista ei-toivottua käytöstä. Koirarotujen käyttäytymispiirteiden yleisyydessä oli suuria eroja. Monet ongelmat käytöksessä vaikuttivat olevan rotukohtaisia.

Helsingin yliopiston tutkimuksen valossa ei-toivottu käyttäytyminen on mahdollisesti periytyvää. Näiden piirteiden yleisyyttä voitaisiin vähentää huolellisella jalostuksella. Hyvin käyttäytyvä ja rohkea koira parantaa arjessa sekä omaa että omistajiensa elämänlaatua.

Rotta haastaa älykkyydellään kissat ja koirat

Belgialaisessa KU Leuvenin yliopistossa tutkija Ben Vermaercke kollegoineen antoi opiskelijoille ja kokeessa käytetyille rotille tehtävän. Yliopiston tutkimuksen (tähän linkki) kokeeseen osallistuneet rotat sekä opiskelijat koulutettiin ensin erottamaan hyviä ja huonoja kuvioita toisistaan, jonka jälkeen testattiin heidän kykyään soveltaa tätä uuden tiedon kautta hankittua osaamista uudentyyppisiin kuvioihin.

Vermaercke kertoo, että tutkimuksen olosuhteista pyrittiin tekemään mahdollisimman tasa-arvoiset. Lopputuloksessa nähtiin, että rotat pystyivät soveltamaan oppimaansa tietoa nopeammin, eivätkä monimutkaiset aivot olleet tällaisessa tehtävässä paremmat. Aluksi tutkimus tehtiin vain rotilla, mutta tulosten yllättäessä tutkijat, vertailuryhmäksi lisättiin useampi ihminen.

Tutkimuksen tuloksista voidaan siis päätellä, että rotat saattavat olla joissain tapauksissa ihmistä älykkäämpiä, vaikkakin tutkimusta tarvitaan vielä lisää.

Kenai-rotta temppuilemassa. Video: Milla Kemppainen

Ihmisen ja koiran yhteistyö on täynnä mahdollisuuksia

Koiraterapeutti Satu Vertainen on työskennellyt koirien parissa jo monta vuosikymmentä. Koirakoulu Koiraamo perustettiin vuonna 1999 ja se tarjoaa ryhmätyötunteja, erilaisia kursseja ja yksityistunteja ongelmakäytöksisille koirille ja heidän omistajilleen.

Tyypillinen Vertaiselta apua hakeva koiranomistaja on ihminen, joka on tietoinen olemassa olevista koulutusmenetelmistä, ja joka on valinnut positiivisen linjan koiran kouluttamisessa. Yleisin ongelma, johon haetaan koiraterapeutin mukaan apua, on koiran stressistä johtuvat käytösongelmat kuten remmiräyhääminen.

Vertaisen mukaan ennen koiranpennun hankkimista tulevan omistajan on tärkeää tehdä perusteellista tutkimusta koirasta eläinlajina ja otettava huomioon sen perustarpeet. Hyvien lähtökohtien luomiseen lukeutuvat oikea ja laadukas ravinto, riittävä määrä liikuntaa, oikeat koulutusmenetelmät ja lepo. Kun koira kohdataan kaikkine tarpeineen, useimmiten sen sisäinen hyvinvointi heijastuu ulospäin toivottuna käytöksenä.

– Usein luullaan, että maalaisjärki riittää. Ei riitä. Maalaisjärjestä on hyötyä vasta kun perusasiat kuten asianmukainen taustatyö on ensin hoidettu hyvin.

Vertainen korostaa lajituntemuksen olevan eri asia koirarodun tuntemisen kanssa; molempia on ymmärrettävä.

– Hyvä yhteys on kaikkein tärkein asia. Koiran kanssa on rakennettava luottamuksellinen suhde ja sitä on kasvatettava rakkaudella.

Unohda kiellot ja keskity kannustamiseen

Millaisilla koulutusmenetelmillä koiraa sitten kannattaisi lähestyä?

Vertaisen mukaan negatiivisuus ja rankaisumenetelmät eivät toimi. Niiden takia koira stressaantuu entisestään, mikä puolestaan johtaa ei-toivotun käytöksen lisääntymiseen. Käytökseen vaikuttavat myös monet muut tekijät kuten koiran perinnöllisyys ja arkuus.

Vertaisen mielestä on hyvä miettiä, mitä lähtee vahvistamaan. Toivotusta käytöksestä kannattaa palkita, sillä kieltäminen ja rankaiseminen eivät metodeina toimi. Hänen mukaansa on hyvä edetä yksi asia kerrallaan.

Positiivinen käytöksen ketju muodostuu uuden asian kokeilusta, rankaisun välttämisestä, toivotun käytöksen vahvistamisesta ja sen synnyttämästä koiran mielihyvän kokemuksesta. Dopamiinipalkinto johtaa puolestaan toivotun käytöksen lisääntymiseen tulevaisuudessa.

– Koiran kanssa yhdessä tekeminen esimerkiksi lenkkien yhteydessä on kuin olisi ystävän kanssa lenkillä: ollaan läsnä toisille ja katsotaan toista, mutta ei tuoda tilanteeseen liikaa intensiivisyyttä tai jännitystä.

Temppujen opettamiseen Vertainen suhtautuu positiivisesti.

– Temput ovat huippujuttu. Kunhan pidetään mielessä oikeat koulutusmenetelmät ja se, että käytetyt tavat edistävät koiran henkistä hyvinvointia. Onnistumisen tunne on koiralle tärkeä ja toivottua käytöstä kannattaakin palkita.

Toki tempuista voi olla myös haittaa. Niiden liiallisuus voi johtaa lihasjännitteisiin ja jumeihin. Siksi koiran kokonaisvaltaista hyvinvointia kannattaakin pitää silmällä jatkuvasti.

Katso alta video temppuilevista lemmikeistä!

Työryhmä: Joel Ollikkala, Ruusu Yavuz, Essi Puuri, Tiia Brinck ja Eeva Ollila

Lähteet:

https://www2.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/koiran-ei-toivottu-kayttaytyminen-on-yleista-ja-rotujen-valiset-erot-suuria

https://hbr.org/2015/01/rats-can-be-smarter-than-people

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*