”On uskomatonta ja ennenkuulumatonta, että julkinen valta tällä tavalla rajoittaa vapaata tiedonvälitystä vieläpä väärennetyin perustein”, kommentoi kansainvälinen asiamies Juha Rekola Suomen Journalistiliitosta Yhdysvaltain presidentin viimeisintä yhteenottoa median kanssa.
Donald Trumpin ja CNN:n reportterin Jim Acostan välinen konflikti Yhdysvaltain välivaalien jälkeisessä tiedotustilaisuudessa johti toimittajan porttikieltoon Valkoiseen taloon. Presidentin kanslia käytti kiellon perustelemiseen videota, jota oli asiantuntijoiden mukaan manipuloitu. Videolla Acosta näyttää käyttäytyvän aggressiivisesti Valkoisen talon harjoittelijaa kohtaan.
Rekolan mukaan tämä on hyökkäys nimenomaan kansalaisten oikeuksia vastaan. Oikeus totuudenmukaiseen tietoon on ihmisoikeus ja demokratian edellytys. Nyt USA:n liittovaltion tuomari onkin antanut väliaikaispäätöksen, jonka mukaan Acostan lupa toimia toimittajana Valkoisessa talossa täytyy palauttaa välittömästi.
Tapaus on osa suurempaa kehitystä. Median ja politiikan välit näyttävät kiristyneen viime vuosina.
Median ja politiikan välillä tervettä kriittisyyttä
Suomen Lehdistön vuonna 2017 tekemässä kyselyssä kaksi kolmasosaa Suomen päivälehtien päätoimittajista katsoi, että poliitikkojen asenteet mediaa kohtaan olivat aiempaa kielteisempiä.
Rekolan mukaan jännite median ja poliitikkojen välillä on luonnollista ja tervettä. Suhtautuminen on nykyään molemmin puolin kriittisempää kuin esimerkiksi Kekkosen ajan Suomessa.
”Pitkällä aikavälillä iso muutos suhteissa on se, että Suomessa politiikantoimittajien riippumattomuus on lisääntynyt ja itsesensuuri vähentynyt. Enää ei toisteta sanasta sanaan poliitikkojen lausuntoja, vaan niitä haastetaan enemmän.”
Tottumattomuus johtaa selkkauksiin
Vanhoista ajoista saatiin kuitenkin tuulahdus syksyllä 2016, kun Yleisradio taipui pääministeri Juha Sipilän painostukseen. Julkisen sanan neuvosto antoi tapauksesta langettavan päätöksen, jonka mukaan Yle luovutti journalistisen päätösvallan Sipilälle.
Nopealla internethaulla löytyy aiheeseen liittyen useita muitakin juttuja, joissa vilahtelevat nimet, kuten Jari Ronkainen ja Olli Immonen tai Jussi Niinistö. Useassa tapauksessa Rekola epäilee syyksi ristiriitoihin poliitikkojen kokemattomuutta.
”He tulevat politiikan ulkopuolelta, eivätkä tunne median käytäntöjä.”
Mediakritiikki osin oikeutettua
Suomessa luotto mediaan on kaiken kaikkiaan suurta, tutkimusten mukaan maailman kovinta. USA:ssa puolestaan yhteiskunta on syvästi kahtiajakautunut ja mediakin poliittisesti värittynyttä. Tampereen yliopiston historian dosentin Markku Ruotsilan mukaan Trumpin esittämässä mediakritiikissä on paljon perää.
”Media Yhdysvalloissa on pahoin politisoitunutta ja retoriikka jyrkkää. Jos kuuntelee esimerkiksi CNN:ää tai MSNBC:ää, saa kuvan, että kaikki maailman synnit sullotaan Trumpiin”, Ruotsila kertoo Ylen Aamu-tv:ssä.
Rekolalla on medialle kaksi ohjetta, jolla vähentää Suomessakin puhututtavaa polarisoitumista. Ei saa sortua siihen mistä syytetään: valeuutisiin. Työt on tehtävä entistä paremmin ja faktat tarkistettava tarkemmin.
Lisäksi median tulisi avata toimintatapojaan suurelle yleisölle. Kun ihmiset tietävät säännöt, joiden mukaan media toimii, luottamus journalismiin lisääntyy.
Sosiaalinen media haastaa
Perinteinen media ei enää ole poliitikoille ainoa kanava saavuttaa äänestäjiään. Varsinkin tunnetuiden poliitikkojen on mahdollista olla yhteydessä yleisöönsä sosiaalisen median kautta melko tehokkaasti. Journalistiliiton Juha Rekola ei ole tästä huolissaan.
”Paavo Väyrynen valittaa yhtenään, etteivät hänen blogipostauksensa ylitä uutiskynnystä. Lisäksi media saa sosiaalisen median päivityksistä juttuideoita ja pääsee sitä kautta kommentoimaan ja taustoittamaan poliitikkojen sanomisia.”
Sen sijaan häntä mietityttää internetviestinnän liiallinen iskulausemaisuus.
”Twitter on siitä turmiollinen sosiaalisen median kanava, että se kärjistää. Trump käyttää sitä paljon, ja kun hänen yksittäisen twiittinsä pohjalta tehdään uutinen, se vääristää sanomaa.”
Kommentoi