Totta vai tarua? Päiväkodin ruokailutilassa voi olla jopa enemmän taudinaiheuttajia kuin vessassa

Yle julkaisi lokakuussa jutun, jossa väitettiin, että päiväkotien ruokailutilassa voi olla enemmän taudinaiheuttajia kuin vessassa: Yle tutki päiväkodin pöpöt: taudit leviävät lapsiin yllättävien paikkojen kautta.

Yle on teettänyt tutkimuksen Tuuli Suontamon johtaman tutkijaryhmän kanssa. Tutkimus on tehty vain yhdessä helsinkiläisessä päiväkodissa, mikä ei anna kovin tarkkaa kuvaa väitteen luotettavuudesta. Jutussa todetaan ilman mitään kunnon perusteluja, että ilmiö koskee kaikkia päiväkoteja.

Kun kyseessä on vain yksi päiväkoti, otanta tällaiselle tutkimukselle on köykäinen.

”Onko se riittävää, että yhdessä päiväkodissa on tutkittu? Antaako se kattavan kuvan kaikista päiväkodeista? Todennäköisesti ei. Se voi olla parempi tai huonompi”, hygieenikko Outi Tammilehto Oulun seudun ympäristöterveydenhuollosta pyörittelee.

Tuuli Koskimies Evirasta taas näkee, että jos tällaiseen asiaan haluaa selvyyden, ei riitä, että yksi ihminen ottaa yhdessä päiväkodissa näytteitä.

”Jos samassa päiväkodissa otettaisiin joka kuukausi puolen vuoden ajan samat näytteet, se voisi kertoa jo enemmän tästä päiväkodista. Se ei kuitenkaan kerro muista päiväkodeista, ellei yhdistetä johonkin siivousfirmaan, joka käy kymmenessä päiväkodissa ja siivoaa tismalleen samalla tavalla.”

Outi Tammilehto suhtautuu hyvin kriittisesti väitteeseen tämän yhden artikkelin perusteella. Hän sanoo, että tällaista tutkimusta pitää lähestyä siitä suunnasta, että onko se tehty hyvin.

”Jutussa ei ole myöskään viitattu tutkimukseen. Monesti jos on tehty tieteellinen tutkimus, siinä pitäisi olla viite mahdolliseen tieteelliseen artikkeliin.”

Hän lisää, että tällaisessa tutkimuksessa pitäisi tuoda esille esimerkiksi, minkälaisia metodeja on käytetty tai mikä on näytteenotto -menetelmä.

Tulokset riippuvat olosuhteista tai tilanteesta, joten Tammilehdon mukaan ei voi suoraan sanoa kyllä tai ei. Hän kuitenkin lisää, että tutkijalla voi olla tulokset jossain muualla eri tavalla esitettynä.

Koskimies puolestaan sanoo, että muutokset kertanäytössä ovat pieniä, joten asiaa pitäisi seurata pidemmän ajan.

Itse Ylen jutussa oli todettu, että päiväkodeissa siivotaan aktiivisemmin kaikkein ilmeisimpiä paikkoja, kuten vessan eri alueita.  STM:n vuoden 2005 oppaassa ”Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa” puolestaan tuli selville, että päiväkotien WC-tilojen hygieniaan on suhtauduttu hyvin tarkasti. Tutkimuksesta ilmeni, että tarkat ohjeistukset oli laadittu muun muassa pottaikäisten varalle, yksin WC:ssä kävijöille, nenän niistämiselle sekä hampaiden harjausta varten (Uhari ja Möttönen. 1999, 19–20).

Vaikka oppaassa tulikin selville, että WC-tilojen puhdistamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota, sitä ei kuitenkaan painotettu määränsä enempää suhteessa muihin tiloihin.  Tutkimuksessa nousi esiin, että erityisesti pitää huomioida myös ruokailutilojen hygienia. (Uhari ja Möttönen. 1999, 21–24).

Väite on kömpelö Ylen tekemän jutun sisältöön nähden. Siinä olisi pitänyt tuoda syvällisemmin viittauksia mahdolliseen tieteeliseen artikkeliin tai muuhun konkreettisempaan näyttöön. Siitä huolimatta, että tutkimusta varten on käytettyä yhtä päiväkotia, tutkimusryhmällä voi olla jotain yleistä tietoa päiväkodeista, joita tähän artikkeliin ei ole vain tuotu. Tarvittaisiin tarkempaa tutkimusta, että päästäisiin selkeään lopputulemaan.

Totta vai tarua? 50/50

Share

Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.


*