Monet meistä ovat kuulleet urbaanin legendan siitä, että yksityisen parkkifirman antamia sakkoja ei tarvitse maksaa. Perustelu väitteelle on yleensä se, että parkkifirmojen tulee todistaa, kuka ajoneuvon on pysäköinyt. Jos oman syyllisyytensä kiistää, ja firma ei pysty todistamaan kuljettajan henkilöllisyyttä, maksua ei tarvitse suorittaa. Usein kuulee myös väitteen siitä, että parkkifirmoilla ei ole valtaa periä virhemaksuja
Riitatilanteita parkkisakoista on viety jopa korkeimpaan oikeuteen asti, jonka päätöksiä käytetään tämän faktantarkastusjutun pohjana. KKO:2010:23
Termit kuntoon
Termi parkkisakko on vakiintunut ihmisten puhekieleen, mutta virallisesti oikeudessa puhutaan pysäköintivirhemaksuista sekä maksuvaatimuksista.
Pysäköinninvalvonnasta aiheutuva maksuvaatimus perustuu sopimukseen auton kuljettajan ja pysäköintiä valvovan yrityksen välillä. Se on eri asia kuin viranomaisen määräämä pysäköintivirhemaksu, joka perustuu lakiin. Sopimus syntyy, jos kuljettaja on saanut sopimuksesta ja sen ehdoista riittävät tiedot ennen pysäköimistä. Valvontamaksun perimisen edellytyksenä on, että alue on ollut kattavasti merkitty opastetauluilla. Periessään sopimuksen mukaista valvontamaksua pysäköintifirma ei siis käytä julkista valtaa.
Pysäköintiä valvovalla yrityksellä on vastuu osoittaa, kuka autoa on kuljettanut, eli kenen kanssa sopimus on syntynyt. Ajoneuvon haltijaa tai omistajaa ei suoraan voida pitää sopimusosapuolena, vaikka pysäköinninvalvontaa harjoittava yritys niin väittäisikin.
Todistustaakka siitä, kuka ajoneuvon pysäköi, on siis pysäköintifirmalla, mutta oikeudessa voidaan soveltaa vapaan todistusharkinnan periaatetta. Viittamassamme oikeustapauksessa, ajoneuvo oli pysäköity sääntöjen vastaisesti useiden kuukausien ajan. Mitkään oikeusasteet eivät pitäneet uskottavana sitä, että auton omistaja ei ollut muistanut, kuka autoa oli käyttänyt tuona aikana. Oikeus otti huomioon kokemussäännön, jonka mukaan ajoneuvon omistaja tai haltija kuljetti yleensä autoaan itse, tai ainakin tiesi, kenen käytössä se on ollut. Kyseisessä tapauksessa ajoneuvon omistaja oli joutunut vastuuseen, vaikka pysäköintifirma ei ollut suoraan pystynyt todistamaan, kuka ajoneuvon oli pysäköinyt.
Prosessin eteneminen
Maksusta lähetetään ajoneuvon omistajalle muistutus. Se menee perintään, jos sitä ei makseta tai kiistetä kirjallisesti. Maksuun alkaa lisääntyä perintäkuluja, jos sitä ei suoriteta tai kiistetä. Tämän jälkeen se siirretään käräjäoikeudelle velkomusasiana käsiteltäväksi. Jos käräjäoikeuden lähettämiin viesteihin ei vastata, maksua ei makseta tai kiistetä kirjallisesti, käräjäoikeus tuomitsee saatavan maksettavaksi.
Totta vai tarua? Tarua.
Maksu pitää suorittaa. Pysäköintifirman tulee kuitenkin todistaa kuljettajan henkilöllisyys. Yleisesti ottaen maksu kannattaa joko maksaa tai kiistää suoraan. Asian kanssa ei kannata jäädä vitkuttelemaan. Vain murto-osa tapauksista etenee oikeuteen asti kuluriskin vuoksi. Oikeusprosessista voi tulla jopa tuhansien eurojen lasku, joten riski ei usein ole sen arvoinen.
Jutun oikeellisuuden todentamisessa on käytetty korkeimman oikeuden päätöksen lisäksi Itä-Suomen yliopiston dosentti Heikki Kallion antamaa palautetta.
Teksti: Samppa Kalliorinne ja Topias Setälä
Lähteet:
Finlex: Korkeimman oikeuden päätös 2010:20
Finlex: Korkeimman oikeuden päätös 2011:43
Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Yksityinen pysäköinnin valvonta
Asianajotoimisto Kuusivaara: Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta – pitääkö parkkisakko maksaa
Kommentoi